Huomio turistit: puolusta Thaimaan kansallislaulua!
Thaimaalaiset Lumphini Parkissa pysähtyvät kuuntelemaan kansallislaulua (Salvacampillo / Shutterstock.com)
Kun yövyt Thaimaassa turistina, et ole jäänyt paitsi: klo 08.00 ja klo 18.00 kuulet radiosta ja televisiosta kansallisen hymni Thaimaasta siis Phlen Chat.
Ja jos ei riittäisi, että jokainen tv-kanava ja radio lähettää kansallislaulun, sitä soitetaan myös Bangkokin skytrain- ja metroasemilla sekä linja-autoasemilla, puistoissa ja monilla julkisilla paikoilla.
Thaimaan koulut alkavat joka päivä laululla. Kaikkien opiskelijoiden on oltava paikalla ja laulettava kansallislaulu. Kaksi opiskelijaa nostaa myös Thaimaan lipun.
Osoita kunnioitusta Thaimaan kansallislaulua kohtaan
Turistien tulisi tietää, että useimmat thaimaalaiset ottavat kansallislaulun kuulemisen säännöt erittäin vakavasti. Varhaisesta iästä lähtien thaimaalaisia on opetettu osoittamaan kunnioitusta laulua kohtaan. He tekevät tämän lopettamalla toimintansa ja seisomalla paikallaan. Sitä odotetaan myös turisteilta. Joten jos odotat jossain ja kuulet kansallislaulun, nouse ylös. Jos kävelet kadulla, pysähdy hetkeksi. Kappale on lyhyt (noin 30 sekuntia), joten se ei vaadi paljon vaivaa. Thaimaalaiset arvostavat sitä suuresti, kun ulkomaalaisena osoitat kunnioitusta Thaimaan perinteitä kohtaan.
Koululaiset odottavat kansallislaulua
Kuninkaan laulu
Thaimaassa on toinen tärkeä "laulu", se on "King's Song", joka tunnetaan paremmin nimellä "Phleng Sansoen Phra Barami". Tätä kappaletta soitetaan virallisissa tilaisuuksissa, kuten valtiovierailuilla tai kun kuninkaallisen perheen jäsen on paikalla. Kun menet elokuvateatteriin, kappale soitetaan ennen elokuvan alkua ja näet kuninkaan kuvia. Silloinkin on seisottava. Kuninkaan laulun huomiotta jättämistä pidetään vakavana loukkauksena. Sitten astut thaimaalaisen sielun päälle. Jos osoitat epäkunnioitusta Thaimaan kuninkaallista perhettä kohtaan, voit jopa päätyä vankilaan.
Kuninkaallisen perheen vakavista loukkauksista voidaan tuomita 2007 vuoden vankeustuomio per rikos. Vuonna 57 XNUMX-vuotias sveitsiläinen Oliver Rudolf Jufer tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen Thaimaan kuninkaan loukkaamisesta. Humalassa hän oli turmellut viisi kuninkaallista julistetta mustalla suihkepullolla. Koska mukana oli useita kuvia, kunkin tapauksen rangaistukset laskettiin yhteen. Tämä merkitsi hänelle viisi kertaa viisitoista vuotta vankeutta.
Kyseinen mies oli oikeutettu yhteensä 75 vuoden vankeuteen, mutta koska hän tunnusti, hän sai rangaistuksensa huomattavan lievennyksen. Useiden viikkojen vankilassa olon jälkeen kuningas Bhumibol armahti hänet. Kymmenen vuotta Thaimaassa asunut sveitsiläinen karkotettiin välittömästi maasta, eikä hän ehkä enää koskaan pääse Thaimaahan.
Phlen Chat
Kansallislaulu perustettiin virallisesti 10. joulukuuta 1939, ja sen sävelsi tuolloin Peter Feit (hänen thaimaalainen nimensä on: Phra Chen-Duriyang) (1883-1968). Hän oli saksalaisen siirtolaisen poika ja kuninkaallinen musiikin neuvonantaja. Melodian sanat ovat Luang Saranupraphanin kirjoittamia.
Thai teksti ja latinalaiset aakkoset
Pra thet thai ruam luead nu'a chat chu'a thai
เป็นประชารัฐ ไผทของไทยทุกส่วน – Pen pra cha rat phauk thaiho'ng phanah thai
Laulu: Yu dam rong khong wai dai thang muan
Kappale: Duay thai luan mai rak sa mak khi
Thai ni rak sa ngop tae thu'ng rop mai khlat ไทยนี้รักสงบ
Laulu: Ek ka raj ja mai hai khrai khom khi
สละเลือดทุกหยาดเป็นชาติพลี – Sal la luead thuk yat pen chat p'hli
Tha loeng pra thet chat thai tha wi mi chai ch'yo
Hollanninkielinen käännös
Thaimaa syleilee povessaan kaikkia thaimaalaisia ihmisiä
Thaimaan jokainen tuuma kuuluu thaimaalaisille
Se on säilyttänyt itsenäisyytensä pitkään
Koska thaimaalaiset ovat aina olleet yhtenäisiä
Thaimaalaiset ovat rauhaa rakastavia
Mutta he eivät ole pelkuria sodankäynnissä
He eivät anna kenenkään ryöstää heiltä heidän riippumattomuuttaan
He eivät myöskään kärsi tyranniasta
Kaikki thaimaalaiset ovat valmiita antamaan jokaisen pisara verestään
Kansakunnan turvallisuuden, vapauden ja edistyksen puolesta.
Katso video Thaimaan kansallislaulusta täältä:
Olen aina pitänyt Thaimaan kansallislaulua melko oudona. Se ei kuulosta millään tavalla thaimaalaiselta tai edes aasialaiselta. Se muistuttaa pikemminkin jonkinlaista vanhaa saksalaista marssimusiikkia.
Mukava tietää, että Thaimaan kansallislaulun säveltäjä on itse asiassa saksalainen, tarkemmin muotoiltu: saksalaisen isän ja thaimaalaisen äidin poika. Tekstissä on myös korkea "Blut-und-Boden" -sisältö, mutta sen on kirjoittanut thaimaalainen.
Kiva pala!
Vuosia sitten, kun kävin vielä säännöllisesti elokuvissa Bangkokissa – vielä nykyäänkin – kansallislaulu näytettiin/näytetään ennen elokuvan alkua. Sitten kaikki nousevat seisomaan. Näin olen aina tehnyt ja teen, mutta sitten jostain syystä jäin jumiin. Se huomattiin heti ja niin kauan kuin kappale soi, taskulamppu loisti minua. Onneksi tämä oli kaikki, mutta sen jälkeen olen seisonut mukavasti.
Hyvä Sjaak S, anteeksi,
Tietääkseni elokuvateatterissa ei soiteta kansallislaulua (Phleng Chat Thai), vaan kuninkaallista hymniä (Phleng Sansoen Phra Barami), jota kaikki myös puolustavat.
Gr. John.
On useita maita, joissa kansallislaulua soitetaan elokuvateatterissa. Englanti esim.
Tiedän myös kansallislaulun liian hyvin.
Kuuntele sitä melkein joka päivä kylän kaiuttimista, katso se televisiosta tai julkisilla paikoilla, kuten ostoskeskuksissa, juna-asemilla jne.
Kiitos hollanninkielisestä käännöksestä.
Mutta neljännellä rivillä, joka sanoo .
Koska thaimaalaiset ovat aina olleet yhtenäisiä.
On sääli , että jokin näyttää muuttuneen muutaman kuukauden takaisesta .
Koska todella yhdistyneestä Thaimaasta ei ole enää paljon nähtävää.
Olisi hyvä , jos kaikki thaimaalaiset kuuntelisivat kansallislauluaan ja siihen liittyvät sanat huomenna aamulla klo 08.00 .
Ja voivat kaikki tulla järkiinsä kansallislaulun päätyttyä.
Ennen kuin aloitat uuden päivän.
Ehkä se sitten auttaa.
Yksi yhdistää Thaimaan.
Haaveilen siitä edelleen.
Jan Beute.
Kuka meistä tuntee Plaek Phibunsongkhramin, joka tunnetaan paremmin nimellä Phibun.
Phibun muun muassa varmisti, että Thaimaa sai perustuslaillisen monarkian vuonna 1932.
Hän esitteli myös nykyisen Thaimaan kansallislaulun ja muutti Siamin nimen Thaimaaksi vuonna 1939.
Lisäksi pääministerinä hän teki yhteistyötä japanilaisten kanssa toisen maailmansodan aikana ja valvoi, kuinka japanilaiset rakensivat Burman rautatien. Pystyin vierailemaan satojen hollantilaisten (18–25-vuotiaiden) poikien haudoissa Kachanaburissa.
Toisin kuin Alankomaat Mussertin kanssa, Thaimaa ei ole koskaan etääntynyt Phibunista ja hänen nationalistisista ideoistaan. Monet thaimaalaiset kunnioittavat häntä edelleen.
Siellä olet aamulla kello 8 Phitsanulokin lentokentällä. Yhtäkkiä televisiosta kuuluu kansallislaulu, jonka kaikki ovat aiemmin jättäneet täysin huomiotta, aivan oikein. Ei todellakaan kunnioituksesta, mutta olet paljon enemmän pakotettu kuin tämän maan vieraana. Samat velvollisuudet, mutta eivät samoja oikeuksia. Kansallislaulu soi ja ajattelen Phibunia.
Ehkä on hyvä asia, että useimmat thaimaalaisista ja farangeista eivät tiedä mitään Thaimaan historiasta.
Kunnioituksen osoittaminen kansallislaulua kohtaan on vähintä, mitä voimme tehdä.
Thaimaalainen oppii kansallislaulun koulussa pienestä pitäen.
Se, että meidän pitäisi lukea säännöt huolellisesti ja sitten todeta, että jokin ei ole oikein, menee minulle liian pitkälle.
Miksi aina tuomita Thaimaata?
1) Meidän pitäisi olla häpeissämme, että enemmistö ei tunne Alankomaiden kansallislaulua
2) Monet eivät edes tiedä, että jokaisella maakunnalla on myös kansallislaulu, puhumattakaan siitä, että me tiedämme sen.
3) Se, että sotamenneisyys tuodaan tänne, ei ole tätä aikaa.
Vierailin Auswitchissä, mutta myös Kanchanaburissa ja joka maassa oli hyviä ja huonoja ihmisiä.
Myös hallitukset ovat osallistuneet tähän. Minusta jää kuitenkin huomaamatta, miten tämä liittyy kunnioituksen osoittamiseen kansallislaulua kohtaan.
Vertailuna on esimerkiksi se, että englannin kouluissa osoitat kunnioitusta opettajaa kohtaan myös seisomalla,
Kirkossa, kun vanhimmat tulevat sisään.
Ne eivät ole määrättyjä sääntöjä, vaan säädyllisyyden normeja.
Kritiikki on hyvä asia, mutta miksi kritisoida kansallislaulua? Olemmeko niin tyytyväisiä Alankomaiden vanhanaikaiseen kansallislauluun ja samaa mieltä sen kanssa sisällöltään?
En myöskään välitä siitä, se näyttää järjettömältä eikä minusta spontaanilta. Siitä tulee myös mieleen entinen itäblokki, jossa myös hallitsijan kuvia oli kaikkialla. Ripustammeko kuvia WA:sta kadulle?
Se mikä minua niin ärsyttää, on jatkuva vertailu "meihin". Ihan kuin me tietäisimme. Tästä ei ole ollenkaan kyse. Tämä maa ja sen ihmiset odottavat ihmisten lopettavan tekemänsä, kun kansallislaulu soitetaan. Olet vieras tässä maassa. Onko niin vaikeaa vain lopettaa tekemäsi lyhyeksi ajaksi? "maaviisas, maan kunnia" > Tulkaa ihmiset, älkää yrittäkö pakottaa thaimaalaisiin poliittisia tai moraalisia taustamotiiveja eurooppalaisesta näkökulmastamme. on kirjoittamaton sääntö, että niin tehdään sillä hetkellä. Ja tosiasia on, että olemme vieraita tässä maassa. Vieraana kunnioitat isännän sääntöjä.
Kuten niin monet ennenkin, vähän kunnioitusta tätä kulttuuria kohtaan. Sopeudu hieman tämän kauniin maan tapoihin. Kuka tahansa voi arvostella mitä tahansa maata maailmassa. Varsinkin kun olet lomalla täällä, älä ota heidän tapojaan liian vakavasti, kunnioita niitä.
Toisten kunnioittaminen on normaalia. Puhuessa velvollisuudesta ei ole mitään järkeä. Se on Thaimaa eikä Alankomaat. Olisin erittäin ärsyyntynyt, jos joku (ulkomaalainen tai ei) Alankomaissa jättäisi huomiotta kansallislaulumme. Sitä kutsutaan säädyllisyydeksi.
Näyttää itäblokin olosuhteilta. Turistina on mahdotonta tietää, mikä kansallislaulu tai kuninkaallinen laulu on. Minusta tämä näyttää Pohjois-Korean valtioilta...
Lisäksi olen lomallani yleensä vielä sängyssä kello 8 aamulla.
muodollisissa tilaisuuksissa kyllä. Mutta joka päivä? Siinä se kaneille!
Voit myös uppoutua maahan, jossa menet lomalle.Yksi ensimmäisistä säännöistä, jotka sinun tulee tietää, on kuninkaallisen perheen ja kansallislaulun kunnioittaminen.
Mukava ja helppo sanoa, että et tiedä tai että se on Pohjois-Korea, jos et voi kunnioittaa sitä, mene Amelandiin joka tapauksessa
En myöskään henkilökohtaisesti välitä siitä, mutta kunnioitan sitä. Pysy paikallaan hetki (30 s) tai seiso Biosissa. Teen sen vain kunnioituksesta. Pieni vaiva? Pidän myös vertailua Alankomaihin naurettavana, olet vieraana Thaimaassa ja sitten sinun täytyy käyttäytyä. Yksin seisominen kansallislaulun aikana klo 8 on minulle usein vaikeaa, teen sen yleensä makuulla. 🙂
Kansallislaulu kahdesti päivässä kaikissa tiedotusvälineissä on puhdasta aasialaista aivopesua, se näyttää Pohjois-Korealta.
Tämän aivopesun takia 80% thaimaalaisista ajattelee, että Thaimaa on tämän maan keskus.
Pitäkää väestö tyhmänä, niin "herrasmiesten" poliitikkojen taskut on helpompi täyttää.
Kuvittele, jos Wilhelmus kuuluisi Alankomaissa joka aamu ja ilta ennen kello kuuden uutisia… nauraen, korppikotkat karjuu, se olisi pian ohi.
Kunnioitan laulua ja kunnioitan thaimaalaista. Laulu ja rakkaus kuningasta kohtaan näyttävät juurtuneen kulttuuriin. Asun täällä thaimaalaisten keskuudessa ja katson myös televisiota ja näen melkein joka päivä raportin tuomioistuimen jäsenten toiminnasta. Minä ja thaimaalaiset voimme seurata tapahtumia kuninkaallisen perheen kautta. Ihmiset ymmärtävät televisiossa näkemäänsä. Belgialaisena näen harvoin kuninkaallisen talomme tekevän asioita, joita täällä Thaimaassa tehdään. Henkilökohtaisesti löydän enemmän hollantilaista tyyppiä. Kuningas ja Maxima pitävät enemmän, jopa paljon enemmän yhteyttä tavallisiin ihmisiin kuin Belgiassa.
Kuninkaamme toimii kuin jäykkä harava ja spontaanisuutta on vähän. Olisi myös parempi tulla ihmisten joukkoon ja televisioon. Ja vähemmän mukana politiikassa.
Hymnin sanoitusten sisältö vastaa pitkälti belgialaista, maata viimeistä veripisaraa myöten puolustaen ja maan yhtenäisyyttä.
Täällä Thaimaassa lapset tuntevat kansallislaulunsa, Alankomaissa ja Belgiassa ulkomaalaiset on integroitava. Lukuun ottamatta jalkapalloilijoita, jotka saavat seistä ja katsoa kansainvälisissä otteluissa
eikö heillä pitäisi olla kunnioitusta.
Haluan kunnioittaa, mutta mielestäni kansallislaulu 2x päivässä on melko liioiteltua ja siinä on pohjoiskorealaisia piirteitä. Muuten, täällä kaikki puhuvat kunnioituksesta thaimaalaisia ja heidän kulttuuriaan kohtaan, tietysti erittäin tärkeää, emme ole venäläisiä tai kiinalaisia, mutta uskon kyllä, että farangit voivat odottaa vähän enemmän kunnioitusta thaimaalaisia kohtaan, varsinkin nykyään.
Alankomaiden kansallislaulun kirjoittaja on Filips van Marnix van Sint-Aldegonde.
Nuoruudessani (50- ja 60-luvuilla) radio suljettiin joka päivä klo 00.00:XNUMX Wilhelmusten kanssa. Ei nauramista, kirkumista, ulvomista! Thaimaassa ei muuten tarvitse pysähtyä liikenteessä tai työskentelyn aikana kuninkaan laulun kuultuaan. Sinun ei myöskään tarvitse seistä kotona.
Minun mielestäni jokaista tulee kunnioittaa, olipa erilainen kulttuuritausta tai ei. Kuitenkin, seisominen suoraan elokuvateatterissa osoittaakseen kunnioitusta on mielestäni liioiteltua eikä enää tästä ajasta.
Minulla on sellainen vaikutelma, että monet thaimaalaiset ovat kanssasi samaa mieltä, mutta eivät uskalla istua paikallaan.
Joka tapauksessa vaikutelmani on, että monet thaimaalaiset katsovat ympärilleen ja nousevat ylös vain, kun muut tekevät samoin.
Muistan käveleväni Koratin puiston läpi yöllä, kun kansallislaulu soi kaiuttimista.
Minulle tehtiin selväksi, että en saanut jatkaa, jouduin seisomaan, kunnes kansallislaulu oli päättynyt.
Thaimaan mielipiteet tästä aiheesta jakautuvat.
Thaimaata on opetettu lapsuudesta asti seisomaan Thaimaan kansallislaulun aikana.
Nostettu tai indoktrinoitu, valitse sana.
Ne tarkoittavat joka tapauksessa samaa asiaa.
Minun on pääteltävä, että kylässä kukaan ei nouse seisomaan, kun televisiossa soitetaan kansallislaulu.
Kysyin thaimaalaiselta ystävältä Phuketissa kauan sitten elokuvateatterissa nousemisesta.
Hänen piti miettiä sitä hetken ja sitten sanoi.
Thaimaa ei ole kotimaasi, eikä kuningas ole kuninkaanne.
Ei siis ole syytä seisoa.
Mutta epäilemättä on thaimaalaisia, jotka ajattelevat toisin.
Istuin kerran puistossa Bangkokissa. Tänä aikana kaikki jäätyivät. Monet lenkkeilijät pysähtyivät äkillisesti paikalleen. Myös vaimoni nousi seisomaan. Vain minä pysyin paavillisena. Miksi? Huono mieli sillä hetkellä. Muuten seison aina. Muussa tapauksessa olet vaarassa joutua paheksuttavaksi. Ei siis neutraalia asennetta, vaan aktiivista vastustusta. Siltä ainakin tuntuu, kun käyttäydyt manifestissasi eri tavalla kuin muu yleisö. Ja siltä minusta silloin tuntui, muistan. Thaimaassa oli taas rutto. Luultavasti, en muista, minun olisi pitänyt maksaa perheestä taas jonnekin.
Muuten kukaan ei osoittanut paheksuntaa. He eivät itse katsoneet minuun. Kiinnitin siihen huomiota! Ainakin 50 ihmistä, jotka näkivät, että olin pysynyt paikallaan! Silti olin helpottunut, että se oli ohi ja kaikki palasivat siihen, mitä olivat tekemässä. Ja voisin jatkaa istumista ja murhetta.
Kunnioitus ja kuri on eri asioita. Jotkut ihmiset eivät tajua. Laitan tämän tekstin T-paidan päälle. Sitten nousen, pettämättä itseäni, pettämällä itseni. Jos et ymmärrä tätä, mieti uudelleen.
Ulkomaisen turistin ei ole pakollista seisoa paikalla tai pysähtyä kansallislaulun soidessa. Päätettiin vuonna 1976. Olin 05. joulukuuta 1976 silloisen thaimaalaisen tyttöystäväni kanssa palatsissa tapaamassa kuningasta. Pystyin vain kävelemään kansanlaulun soidessa, mutta thaimaalainen vaimoni ei voinut. Hän teki joka tapauksessa, ja meidät molemmat pidätettiin ja vietiin poliisiasemalle. Siellä minulle kerrottiin, että minua ei pidätetty, mutta "tyttöystäväni" oli. Jos halusin hänet vapaaksi, minun piti allekirjoittaa asiakirja, jonka mukaan hän käyttäytyisi tulevaisuudessa. Joten mitä tein. Ei sakkoja tai lahjoituksia tai mitään.
Syön keittoa kadulla Ayutthayan asemalta lautalle vanhaan kaupunkiin, en sanoisin sisämaahan. Kansallislaulu soi. Näen kaikkien nousevan, paitsi takanani istuvan lapsen ja ohi kulkevan koululaisen. Yhtäkkiä takaani kuuluu karu ääni: "Falang !". Katson taaksepäin ja näen miehen elehtivän vihaisesti kädellä, jotta nousisin ylös. Toinen oppitunti: tullit vaihtelevat alueittain, mahdollisesti myös siitä, mikä on laissa määritelty.