thai kieli
Goldquest / Shutterstock.com
Aiemmassa tarinassa kirjoitin ensimmäisestä lennostani Thaimaahan tasan 25 vuotta sitten. Kommentteja lukiessa oli hyvä tietää, että ilmeisesti en ole ainoa, jolla on nostalgisia tunteita. Nauha vastaanotettaessa on vähemmän tärkeä, mutta olisin erittäin pettynyt, jos minua ei otettaisi vastaan trumpeteilla ja tietysti tarpeellisella kunnioituksella. Katsotaan. Mutta nyt ensimmäisten lentojen jälkeen jotain aivan muuta.
Minulla oli tuolloin kollega, joka hallitsi Malesiassa monikansallista yhtiötä, jonka palveluksessa työskentelin myös Alankomaissa. Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän asettui Thaimaahan ja lupaukseni käydä hänen luonaan oli monien matkojen alku tähän maahan. Valitettavasti vaimoni kuoli akuuttiin sydänpysähdykseen toisen matkan aikana Koh Lantan saarella. Thaimaan matkani yleistyivät ja olin aina enemmän kuin tervetullut vieras Chiangdaossa entisen kollegani kanssa.
Yhdessä olemme tehneet monia matkoja autolla ympäri maata.
Opi thai
En tietenkään puhunut sanaakaan thaimaata ennen kuin isäntäni koira ilmestyi. Paras peto piti minusta kovasti ja syy voidaan arvata. Annoin Rambolle säännöllisesti jotain maukasta ja sitten syntyy todellinen koiraystävyys. Peto poistui viereltäni vasta sillä hetkellä, kun hänen pomonsa voimakkaalla äänellä ja leveällä käsivarrellaan löi sanat "Rambo pai". Tähän mennessä minulta oli usein kysytty: "Pai ti nai?" ja siitä hetkestä lähtien sain tietää – kiitos Rambon – näiden kolmen pienen sanan merkityksen. Isäntäni vaimo oli thaimaalainen ja opiskeli Amerikassa, joten keskustelumme oli helppoa. Hänen kysymyksensä, haluaisinko, että hän opettaisi minulle thain kieltä, oli alku. Tietysti Joseph halusi sen ja kaikki alkoi hyvin yksinkertaisesti numeroiden ja numeroiden oppimisesta. Kuuntele huolellisesti ja kirjoita kaikki foneettisesti ylös. Melko pian olin oppinut nung, song saam, roi, pan jne., pikemminkin päässäni. Hän oli hyvä opettaja ja opetti minulle sanat erityisellä tavalla.
vesi
Se alkoi kaikilla veteen liittyvillä sanoilla.
Nimi plau, hong nimi, fon tok, nimi tok, ab nimi ja niin edelleen. Muistan ikään kuin se olisi eilinen virhe, jonka tein juuri noissa alussa. Yhdessä ravintolassa yritin soveltaa hankkimaani tietoa käytäntöön ja kysyin yhdeltä tarjoilijalta, missä wc on. "Hong-nimen" sijasta käytin sanaa "ab nimi" tai suihku.
Virheeni näkyi välittömästi kyseisen naisen kasvoista.
Ruoka ja juoma
Syöminen ja juominen oli myös palkitseva aihe, josta Amporn opetti minulle paljon thaimaalaisia sanoja. Ei unohda helposti toista tapausta kyseisestä aiheesta. Kävellessään Chiangdaon kuuluisissa luolissa keskustelin useiden siellä työskentelevien miesten kanssa.
Olinpa jo nähnyt tamin (luolan), niin keskustelu alkoi ja pian nousi esiin aihe ruoka ja juoma. Jossain vaiheessa mainitsin sanan "Rapetaan", jonka olin oppinut tarkoittamaan ruokaa. Miehet nauroivat heti ja alkoivat puhua sanasta 'chin jackdaw', sana, joka ei vielä kuulunut sanavarastoni. Sana, jota käytin 'rapetan', kuten myöhemmin opin, kuulostaa paljon erottuvammalta ja arvokkaammalta kuin 'leuan naaras'.
kutsu
Ja sitten se kerta, kun minut isäntäni ja emäntäni kanssa kutsuttiin suureen hääjuhlaan. Kielitaitoni oli jo hieman laajentunut ja hyvin yksinkertaiset lauseet rullasivat nopeasti suustani.
Yhdessä vaiheessa morsiamen isä kysyi, onko minulla hauskaa. Vastaukseni oli: "Soenak mak mak" tai täällä on paljon koiria. Opettajani korjasi minut nopeasti ja "sanoek" korvasi sen nopeasti.
Kotimaassa Hollannissa ostin kirjan parantaakseni kielitaitoni. Mutta ollakseni rehellinen, siitä tuli vähän, eikä se todellakaan ollut kirjan vika. Alankomaissa asuessani pyhä mehu puuttuu. Silti minulla on ollut hauskaa ja monta kertaa hyötynyt rajallisesta thain kielen tiedosta, jonka hankin niin monta vuotta sitten. Pystyin esimerkiksi helposti pidättelemään liian kiihkeitä ihmisiä, jotka tekivät kaikenlaisia enemmän tai vähemmän (epä)kunnollisia ehdotuksia. Virheettömästi heille kerrottiin, että en ollut turisti vaan todellinen Bangkokin asukas. Ja älä unohda neuvotella hintaa. Loppujen lopuksi opettajani opetti minulle ensin numerot.
Thaimaassa asuessani LJM van Gestelin kirjoittama hollanti-thai-sanakirja oli aina osa matkatavaroitani. Äskettäin opittua lausetta voitiin testata siellä käytännössä isäntäni talossa ja puutarhassa työskennelleiden naisten kanssa. Oikealla ääntämyksellä sain kohteliaisuudet, mutta monta kertaa naiset katsoivat minua käsittämättömästi. Sen jälkeen Van Moergestel tuotiin lavalle, minkä jälkeen naisista nousi kiivas nauru, jota seurasi oikea lausunto.
Mielestäni thaimaalaisen täytyy olla erittäin älykäs oppiakseen puhumaan sellaista kieltä ja unohtamaan kirjoittamista.
Ja nurisemme, että thai ei hallitse englannin kieltä riittävästi. No niin, suurin osa maanmiehistämme tuskin osaa kirjoittaa omaa kieltään ilman virheitä.
Minua hämmästyttää se, että monet thaimaalaiset ovat erittäin huonoja "tulkimaan" thaimaalaista ääntämistämme, kun taas tarvitsemme paljon mielikuvitusta ymmärtääksemme heidän Thinglish- tai jopa thai-kieltä.
Jälkimmäinen johtuu siitä, että thai on tonaalinen kieli. Lähes jokaiselle sanalle on eri sävyinen ja täysin erilainen vastine.Väärän sävyn käyttäminen johtaa usein täysin eri tarinaan. Esimerkiksi _khie maa (ratsastus) on todella erilainen kuin \khie maa (hevoslanta). Thaimaalainen kiinnittää huomiota ensin sävelkorkeuteen ja sitten ääniin. Katso (kuuluisa) lause ”/maj _maj \maj \maj /maj (Uusi puu ei pala, eikö) (Sävymerkit edellä mainitun mukaan Van Moergestel)
Otin thai-tunteja Antwerpenissä 6 vuotta. Minulla ei kuitenkaan ole musiikillista korvaa enkä todellakaan saa oikeita ääniä... harjoituskumppanin puute ei myöskään auta! Harjoittelu, harjoitus on viesti. On odotettavissa, että joudun joskus epämukaviin tilanteisiin
Nyt puhun vain hollantia, saksaa, englantia ja portugalia, olen työskennellyt japanin kanssa vuosia (vain aloitin uudelleen sinne suunnitellun loman takia) ja yritän myös hallita vähän thaimaa vähemmän menestyksellä... se on hyvin vaikeaa.
Sinun tarvitsee vain laittaa painotus väärin ja pian sanot jotain käsittämätöntä ... mutta jokainen, joka on ollut täällä pidempään tai useammin, tietää sen.
Erona menneisyyteen (noin 36 vuotta sitten) on se, että thaimaalaiset ymmärtävät yhä enemmän myös meidän länsimaisten omituiset eleet ja äänet. Kun tulin ensimmäistä kertaa Thaimaahan vuonna 1980, kuulin muilta matkailijoilta, että oli erittäin vaikeaa tilata jotain thaimaalaisesta ravintolasta, vaikka curry oli edessäsi ja piti vain osoittaa sitä, he eivät usein saaneet mitään . En voinut uskoa sitä, mutta koin saman asian myöhemmin.
Tämä on muuttunut sillä välin.
Vastauksena huomautukseen, että thaimaalaiset eivät ymmärrä yrityksiämme aina väärällä äänellä puhua heidän kieltään: Minusta on outoa, että ulkomailla työskentelevillä thaimaalaisilla on melkein aina paljon vähemmän tai ei ollenkaan ongelmia sen kanssa ja he pitävät siitä aina erittäin paljon, kun yrität tehdä niin. Muistan esimerkiksi pitkiä keskusteluja thaimaalaisen vastaanottonaisen kanssa edullisessa Hongkongin hostellissa.
Mutta taas hauska ja nostalgiaa herättävä d'n Jozëfin teos.
Jotkut englantilaiset herrat puhuvat niin hienostunutta englantia, että heidän pitäisi seurata kielileiriä näiden herrojen kanssa ymmärtääkseen suurimman osan siitä.
Sanoi thaimaalainen englannin opettaja 12-vuotiaalle Sombatille, kun tämä kysyi luokassa, miksi Bobin englanninkieli Walking Streetillä hänen äidilleen oli niin erilaista kuin hänen koulussa saamansa englanti.
Thai on todella vaikea oppia, ja käytän usein ABC-vihkoani, johon kirjoitan monia sanoja foneettisesti. Mutta entä hollannin kielemme murteet. Anteeksi, mutta en aina voi seurata tasapuhuvaa friisiläistä tai groningeria, jotakuta Zeelandista ja/tai Limburgista kotoisin olevaa brabantilaista, joten teemme vain parhaamme ja "puhumme" käsillämme ja jaloillamme ja viittomakielellämme. tule siellä.
Alankomaissa ei ollut toisin, vanhempani eivät saaneet enempää kuin oppivelvollisuutta, koska ei ollut rahaa jatkaa opintojaan ja he aloittivat työnteon 14-15-vuotiaana. Olen vakuuttunut, jos vanhempani olisivat syntyneet myöhemmin (toisen maailmansodan jälkeen), he olisivat varmasti suorittaneet hyvän koulutuksen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhempani olisivat vähemmän kuin heidän ikätoverinsa, jotka pystyivät opiskelemaan. Päinvastoin.
Valitettavasti näkee tämän ilmiön aivan liian usein TH:ssa, ei rahaa, mene töihin.
Kun vierailin ensimmäistä kertaa Thaimaassa noin 35 vuotta sitten, ostin heti pienen englanti-thai- ja thai-englanti-sanakirjan. Ei mikään noista huonoista turistiromukirjoista! Muutaman lauseen tekeminen kesti useita vuosia, mutta itse asiassa thai ei ole niin vaikeaa kuin miltä näyttää. Kielioppi on jopa yksinkertaisempaa kuin englanti, koska kuvausten kanssa työskentelee paljon ja niin surullisen kuuluisia "sävyjä" ei pidä liioitella. Jos kuuntelet tarkkaan, kuinka thaimaalaiset lausuvat sen, opit sen nopeasti. On totta, että thai kielellä ei ole yhtäläisyyttä länsimaisten kielten kanssa, mikä tekee siitä melko vaikeaa ja joskus on vaikeita sanoja, mutta sitten on myös erittäin helppoja sanoja, kuten "nam tok" = vesiputous tai "kanom pang ping" = paahtoleipä ja niin edelleen. Muuten, minkä tahansa kielen voi oppia vain... täytyy ponnistella ja olla paljon kärsivällinen ja ennen kaikkea kuunnella HYVÄÄ thaimaata. Toinen kommentti: Olen tehnyt jo yli 30 matkaa Thaimaahan ja viime vuosina olen pääosin talvehtinut 3 kuukautta, joka kerta yhdistettynä kuukauden oleskeluun Filippiineillä, joten en tarvitse viisumia 3 kuukauden lepotilaan. Huomaa, etten puhu kieltä täydellisesti, mutta tarpeeksi yksinkertaisiin keskusteluihin Thaimaan kanssa, ja se on minulle tärkeintä. John Belgiasta
rakas,
Me vaimoni ja minä ymmärrämme toisiamme erittäin hyvin. Alussa oli vähän vaikeampaa, mutta vähitellen parani.
Nyt kysytään, kuinka korjasimme sen. No, hyvin yksinkertaista; älä tee siitä vaikeaa hänelle, vaan puhu hänelle niin kuin hän puhuu sinulle.
Annan muutamia esimerkkejä:
Joskus hän kysyy minulta; kulta kun rahat tulevat kirjaani? jossa hän tarkoitti MINUN KBC-tiliäni.
Lakimies/lakimies on; nainen miesten valkoisen kanssa....
Tuomari on; isot miehet valkoisen kanssa.
Hän kääntää monia sanoja omalla tavallaan, ja olen samaa mieltä.
Se on välillä todella hauskaa. Mutta pitääkö kiinnittää huomiota? Älä naura, vaan näytä, että ymmärrät häntä.
Ja niin luotiin oma "talon kielemme", ja se toimii hyvin. ; -))
Terveisin,
Dre ja Kita
Rakas Dre,
Tunnen toisen pariskunnan (belgia-thai) Belgiassa, joka on kehittänyt oman kielensä. Olen samaa mieltä: kieli on viestintää, eikä sen tarvitse olla täydellisesti yhtä tai toista, kunhan ymmärrätte toisianne. Suuri haittapuoli on, että kukaan muu ei ymmärrä sinua ja sinä, toisiasi lukuun ottamatta, kukaan muu ei voi ymmärtää sinua. Joten itsesi ulkopuolella et ole sen kanssa mitään.Kun kuulin tuon parin soittavan ensimmäistä kertaa, ihmettelin: mistä he puhuvat? Se ei ollut hollantilainen, ei (ymmärrettävä) englanti eikä thai. Se oli omaa kieltään. Sitten annoin tälle kielelle nimen: PHASAA POKPOK.
Opettajasi on opettanut sinulle oikean, muodollisen kielen. Tietysti ihmiset puhuvat eri tavalla keskenään, mutta tietysti teet sen vaikutelman, että osaat kauniita sanoja, tai saat ystäväsi nauramaan, kun puhut kuin koulukirjasta.
Opettajani mukaan, jos juttelen mukavan naisen kanssa ja kysyn sitten "อยากไปรับประทานอาหารด้วยกม? (Jàak pai ráp-prà-taan-aahăan dôewaj-kan măi?), Haluatko syödä kanssani?
Epävirallisesti voisin mennä ไปกินข้าวด้วยกันนะ
(Pai kin khâaw dôewaj-kan ná), 'syödään yhdessä'. Varmasti vähemmän onnistunut.
Oikea ääntäminen usein onnistuu, mutta oikeinkirjoituksen oppiminen ei ole niin helppoa.