Thaimaan vesihuolto, osa 1: historia

Helmikuun alussa tässä blogissa oli tarina "Alankomaat auttaa Thaimaata tulvien torjuntasuunnitelmassa", jossa todettiin, että Thaimaan hallitus on pyytänyt Alankomaita auttamaan vesihuollon ongelmien ratkaisemisessa.

Thaimaa näkee Alankomaiden patojen, patojen ja tulvientorjuntatoimenpiteiden asiantuntijana maailmassa. Ryhmä hollantilaisia ​​teknikoita ja thaimaalaisia ​​virkamiehiä tekisi yhteistä tutkimusta Thaimaanlahden rannikon maakunnissa.

Työskentelin muutaman vuoden pumpputeollisuudessa, jossa vastasin muun muassa viennistä Thaimaahan. Osittain tämän ja sen vuoksi, että asun itse Thaimaassa, olen kiinnostunut aiheesta ja aloin siksi etsiä lisää tiedot tuoreesta tutkimuksesta.

Hollannin osuuden tehtävästä järjesti Netherlands Water Platform (NWP), julkisen ja yksityisen sektorin verkkojärjestö, joka toimii Alankomaiden vesialan riippumattomana koordinointi- ja tiedotuspisteenä. Tavoitteena on myötävaikuttaa kansainvälisten vesiongelmien ratkaisuun ja vahvistaa Alankomaiden asemaa kansainvälisillä vesimarkkinoilla.NWP:ssä ovat mukana monet johtavat hollantilaiset vesialan kansainvälisiä ja sosiaalisia järjestöjä: hallitukset, osaamislaitokset, yritykset ja sosiaalisia järjestöjä. He vahvistavat toisiaan koordinoimalla toimintaa ja toimimalla vahvoissa liittoutumissa. Tämä parantaa merkittävästi kilpailuasemaa ulkomailla.

Olen saanut tältä organisaatiolta laajaa tietoa Thaimaasta, jonka julkaisen tässä blogissa kolmessa osassa. Osa 3 käsittelee hollantilais-thaimaalaisen yhteistyön historiaa tällä alueella. Osa 1 on tiivistelmä markkinatutkimuksesta vuodelta 2, jonka - kuten osa 2008 - teki otsikkona "The Thai Water Sector" Alex van der Wal Alankomaiden Bangkokin-suurlähetystöstä. Lopuksi osa 1 on tiivis versio äskettäisestä tehtäväraportista, joka on käännetty englannista. Tästä tehtäväraportista keskusteltiin laajemmin Haagissa aiemmin tässä kuussa, ja jos on syytä tehdä niin, siitä kerrotaan tässä blogissa.

Osa 1: Historia

Sekä Thaimaassa että Alankomaissa suuri osa väestöstä asuu suurten jokien suistoissa. Hollantilaiset ovat perinteisesti olleet tunnettuja vesihuollon asiantuntijoina rakentamalla patoja, rakentamalla poldereita ja vedenpoistojärjestelmiä. Tämä ei jäänyt huomaamatta myös Thaimaassa ja se herätti siamilaisen kuninkaan huomion 19-luvun lopulla.

Hollannin ja Thaimaan yhteistyö tällä alueella alkoi jo vuonna 1897, kun kuningas Chulalongkorn julkaisi ensimmäisen pää Eurooppaan, jossa hän vieraili myös Hollannissa. Tämän matkan seurauksena kuningas päätti, että Siamin kasteluhankkeita tulisi johtaa hollantilaisten. Hän torjui ehdotukset brittiläisten insinöörien nimittämisestä Egyptistä ja Intiasta. Kuningas oli jo vieraillessaan Javalla vuonna 1896 tutustunut hollantilaisten insinöörien kastelutöihin, jotka saattoivat olla ratkaisevia päätöksessä uskoa siamilaiset kasteluprojektit hollantilaisille.

Vuonna 1902 insinööri Homan van der Heide saapui Bangkokiin ja hänet esiteltiin Thaimaan maatalousministerille. Chaophraya Thevet. Van der Heide alkoi tutkia Siamin maantiedettä ja ilmastoa ja julkaisi myös tärkeän artikkelin Thaimaan taloushistoriasta vuonna 1906. Heti kun vene oli hänen käytettävissään, hän aloitti tutkimuksensa Siamin keskitasangon vesitaloudesta ja hydrologiasta. Vuonna 1903 Van der Heide esitteli raporttinsa "Kastelu ja salaojitus Menamin laakson alaosassa". Tämä raportti sisälsi massiivisen 12 vuoden aikana tehdyn investoinnin, joka varmistaisi riittävän hallinnan Keskitasangon vesissä riisinsadon epäonnistumisen estämiseksi. Sadonkorjuu olisi mahdollista jopa kahdesti vuodessa ja joitakin alueita viljellä ensimmäistä kertaa. Kun hänen suunnitelmaansa harkittiin, perustettiin kuninkaallinen Irregation Department, jonka päällikkönä oli herra Van der Heide. Sen jälkeen hän on käynnistänyt useita projekteja, joista suurin osa on edelleen käytössä. Valitettavasti Van der Heiden ja maatalousministerin suhde ei ollut optimaalinen, ja Van der Heidea pyydettiin lopulta lähtemään Thaimaasta.

Tämä ei ollut Hollannin ja Thaimaan yhteistyön vesialan loppu. Uudempi tulvatorjuntasuunnitelma vuodelta 1995, jonka ovat laatineet Nedeco ja Royal Haskoning. Provincial Waterworks Authority on nimittänyt Haskoningin laatimaan "yleissuunnitelman" Phuketin vesihuoltoa varten. Monet thaimaalaiset opiskelijat ovat seuranneet veteen liittyviä opintoja Alankomaissa sellaisissa organisaatioissa kuin Delft Hydrolysis Institute.

Mutta useat hollantilaiset monikansalliset yritykset ovat myös osoittaneet veteen liittyviä aloitteita Thaimaassa. Esimerkiksi Foremost rakensi Samut Prakhaniin suurimman ja nykyaikaisimman jätevesilaitoksen varmistaakseen, että jätevedet poistuvat "puhtaasti" käsittelyn jälkeen. Shellillä on laaja ohjelma Sirikit-öljykentän öljyntuotannon saastuttaman pohjaveden hyvän kunnon ylläpitämiseksi. Heineken teki laajan tutkimuksen pohjaveden saamisesta ympäristöä vahingoittamatta. Unilever aloitti ohjelman "Cleaning the Chaopraya" noudattaen politiikkaansa "Hyvä vesihallinto".

Osa 2 seuraa muutaman päivän kuluttua vuoden 2008 tilannekuvauksella Thaimaan vesihuollosta.