Hemmotteleeko Thaimaa Bangkokia liikaa?

Kirjailija: Tino Kuis
Lähetetty arvostelut
Helmikuu 20 2014

"Se on talous, tyhmä", Bill Clinton sanoi kerran. Olen vakuuttunut siitä, että myös nykyinen poliittinen konflikti liittyy ehkä ennen kaikkea talouteen ja erityisesti varallisuuden jakautumiseen koko maassa.

Thaimaan tuloerot ovat yksi maailman suurimmista. Lisäksi tämä tuloero on vahvasti alueellisesti sidottu. Olisiko hyväksyttävää, että Groningenin maakunta olisi 4 kertaa köyhempi kuin Etelä-Hollannin maakunta? En usko. Asialle on tehtävä jotain Thaimaassa.

Suthepin kannattajat valittavat, että liian paljon valtion rahaa ("kovalla työllä ansaitut rahamme") menee syrjäisille alueille. Ulkoalueet valittavat, että "Bangkok" jättää ne huomiotta. Kuka on oikeassa? Tarkastellaan seuraavaa kaaviota julkisten menojen suhteen suhteessa väestöön ja bruttokansantuotteeseen ('BKT').

  • De Rode sarakkeet osoittavat, kuinka paljon mainittu alue edistää bruttokansantuote.
  • De vihreä sarakkeet näyttävät kuinka monta prosenttia väestö asuu jokaisella alueella
  • De gele Lopuksi sarakkeet osoittavat kuinka monta prosenttia valtion menot kyseiselle alueelle.

("Keskialueeseen" kuuluvat maakunnat Bangkokin pohjoispuolella (kuten Ayutthaya), mutta myös Bangkokin kaakkoispuoliset (kuten Chonburi ja Rayong) ja lounaaiset maakunnat.

Silmiinpistävin asia on se Bangkok Se saa 72 prosenttia valtion menoista, mutta se sisältää vain 17 prosenttia Thaimaan väestöstä. Nyt jokainen pääkaupunki saa enemmän rahaa asukasta kohden, mutta tämä on erittäin suuri summa. Bangkok saa yli 4 kertaa niin paljon valtion rahaa asukasta kohden kuin se on "oikeutettu", jos tarkastellaan väestöä.

Mitä eroa erityisesti Isaan, jossa asuu 34 prosenttia Thaimaan väestöstä, mutta joka saa ottaa vain 6 prosenttia valtion rahoista. Isaanin asukas saa valtion kassasta 5 kertaa niin vähän kuin hän on "oikeutettu" asukasta kohden. Yksi bangkokilainen saa asukasta kohden 20 maal yhtä paljon valtionkassasta kuin Isaanin asukas!

Muut maakunnat ovat siinä välissä.

Jotkut sanovat, että on reilua, että jos Bangkok tuottaa eniten verotuloja, heidän pitäisi myös hyötyä suhteellisesti eniten siitä. Minusta se on valitettava argumentti. Etelä-Hollannin asukkaat maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin Lutjebroekin asukkaat; pitäisikö meidän sitten purkaa Lutjebroekin yleiset tilat, kuten koulut ja infrastruktuuri?

Nyt Bangkokin ja Isaanin valtavan eron ei pitäisi yllättää meitä. Isaan on aina ollut Thaimaan lapsipuoli, alue, johon Bangkok ei viime aikoihin asti kiinnittänyt juurikaan huomiota. Tämä selittää myös monet Isaanin kansannousut Bangkokia vastaan. Ei siis juurikaan uutta auringon alla.

Jos Thaimaa ottaa kohtalon ja Thaimaalaisten sitten poliitikkojen on tehtävä seuraava. Veroja on nostettava, ne ovat nyt vain 16 prosenttia bruttokansantuotteesta, ne on nostettava 25-30 prosenttiin. Arvonlisäveroa, valmisteveroja ja tuloveroa on korotettava hieman; ja ennen kaikkea pitäisi olla varallisuus- ja pääomatulovero sekä ympäristövero, vain muutamia mainitakseni. Thaimaa on keskituloisena maana valmis tähän. Sitten on tapahduttava varallisuuden uudelleenjako. Tämä voidaan tehdä kohtuullisen vanhuusturvan, vammaisten palvelujen ja köyhimpien toimeentulotuen avulla.

22 vastausta kysymykseen "Hemmotteleeko Thaimaan valtio Bangkokia liikaa?"

  1. Rob V. sanoo ylös

    Selkeä lausunto ja tarina, johon voin vain yhtyä. Valitettavasti käytännössä sen näkeminen ei tapahdu ihan heti... Sellaisia ​​muutoksia ei tietenkään tajua yhdessä yössä, vaan vie niitä hitaasti, mutta en näe sitäkään tapahtuvan lähiaikoina. Olisi hienoa, jos poliittisten uudistusten jälkeen otettaisiin pieniä askelia tähän suuntaan, jotta ihmisten edut asetetaan vähitellen etusijalle. Sitten menee vielä muutama vuosi...

  2. erik sanoo ylös

    Kyllä, ja sitten tuossa kuvassa meidän on myös maksettava veroa maailmanlaajuisista tuloistamme, asummehan Thaimaassa ja NL:n jne. rekisteristä poistamisen jälkeen emme enää maksa veroa sinne. Vai näenkö tämän väärin?

    • Niin minä sanoo ylös

      Haluaisin maksaa veroja TH:ssa, mutta sitten haluan myös oikeuden
      V: Täysi kansalaisuus, mukaan lukien mm
      1 - maahanmuuton vuosimaksun poistaminen,
      2 - sama 3 kuukauden osoitteentarkastuksesta,
      3 - viisumipolitiikan käyttöönotto muun muassa pitkäaikaista oleskelua varten,
      4- sisältäen kunnallisen aktiivisen ja passiivisen äänioikeuden,
      5- osallistuminen kuulemismenettelyihin, plus

      B: täysi, avoin ja tasa-arvoinen osallistuminen yhteiskuntaan, mukaan lukien
      6- ilmainen työluvan hankinta,
      7 - suora pääsy vapaaehtoistyöhön,
      8 - liiketoimintaoikeus,
      9- suora vapautus velvollisuudesta kohdata aina enemmän kuin kolminkertaisen pääsylipun maksujärjestelmä,

      mainitakseni muutaman. Jos ei, niin ei veroa! Voin oleskella vain vuoden kerrallaan, minun on todistettava, että täytän vuosittaisen jatkoajan ehdot, ja maksan jo vuosittaisen jatkoajan. Anna TH:n ensin syleillä Farangia, sitten vain sietää sitä turistina ja sietää sitä eläkeläisenä. Jos minusta tulee todella maan asukas, se on erilainen tarina!

      • Niin minä sanoo ylös

        (täysin unohdettu, ja viimeisenä muttei vähäisimpänä:) 10- maan omistusoikeus kiinteistöä ostettaessa.

      • Rob V. sanoo ylös

        Tällaista "pitkäaikaista viisumia" kutsutaan oleskelulupaksi. Thaimaassa tämä on pysyvä oleskelulupa (joka voi myös toimia väylänä thaimaalaisen kansalaisuuden saamiseen). Oletan, että tunnet molemmat, mutta valitettavasti molempia ei ole helppo saada. Muilta osin olen kanssasi samaa mieltä, että jos sinulle annetaan velvollisuuksia, niin vastineeksi tulee olla oikeuksia ja päinvastoin. Loppujen lopuksi elämä on antaa ja ottaa (ja toivottavasti nauttia ja nauraa paljon muiden kanssa).

        • Niin minä sanoo ylös

          Oleskelulupaan liittyy myös rajoituksia:
          1 - vain 100 henkilöä vuodessa voi hakea
          2 - naimattomat henkilöt eivät sisälly
          3 - sinulla on 200 tuhatta valmiina
          4- RP ei vapauta sinua kolmen kuukauden osoitteentarkastuksesta

  3. Paul ZVL/BKK sanoo ylös

    Tämä on ensimmäinen kommenttini täällä blogissa. Mielestäni kanta perustuu tyypilliseen PVDA/SP/GL-lähtökohtaan, nimittäin toteuttamiskelpoiseen yhteiskuntaan. Tämä periaate ei koske taloustieteitä. Raha pysyy rahassa. Toistaiseksi maailmassa ei ole yhtään maata, joka olisi onnistunut rikkomaan tätä sääntöä. Suuret yritykset ja yksityishenkilöt, joilla on paljon rahaa, yrittävät pysyä mahdollisimman lähellä toisiaan, koska he pelkäävät menettävänsä trendin ja menettävän rahaa. Rahan uudelleenjako toimii samalla tavalla kuin Hollannin kehitysapumme, se ei toimi.
    Thaimaan hallituksen on ensin saatava maatalousalan koulutus standardoidulle tasolle, jotta yrityksillä on tulevaisuudessa hyvin päteviä työntekijöitä. Seuraava askel on nykyaikaisen infrastruktuurin rakentaminen koko maahan. Jos tämä saavutetaan, elvytystoimenpiteet voivat auttaa. Ja kyllä, siihen menee kokonainen sukupolvi, eli 20 vuotta.

    • tietojenkäsittelyä sanoo ylös

      Olen Paulin kanssa täysin samaa mieltä. Koulutus maatalousalueilla on todella huonoa
      tietojenkäsittelyä

  4. Bohpenyang sanoo ylös

    Onnitteluni herra Tino Kuisin selkeästä tilanteen selvityksestä. Olen täysin samaa mieltä.

  5. Eugenio sanoo ylös

    Rakas Tiina,
    Voit myös tulkita kaavioita eri tavalla.
    Luulin todella, että suurin maksaja/häviäjä on Keski-alue. Eikä Isaan.
    Keskialueen osuus on neljä kertaa suurempi 44 prosentilla, mutta se saa vain 7 prosenttia.
    Isaanin osuus on vain 11 % ja saa lähes saman verran: 6 %.

  6. Niin minä sanoo ylös

    Pyrkimys tulojen tasa-arvoon ja varallisuuden jakautumiseen on ensisijaisesti poliittinen asia. TH voisi tehdä paljon asiaa koskevalla lainsäädännöllä, esimerkiksi kasvattaakseen viljelijöiden tuloja. Mutta katso kuinka he tekevät siitä sotkun. Ei lainsäädäntöä tämän edistämiseksi, vaan kaikenlaisia ​​toimenpiteitä viljelijöiden huonon tilanteen pahentamiseksi. Pitkälle kehittyneissä maissa, kuten Alankomaissa, tulonjako poliittisen päätöksenteon kautta ei käynnisty. Vuonna 2013 Hollannin naapurimaissa keskusteltiin jopa minimipalkan käyttöönotosta (Saksa) tai sen tasosta (Belgia). Miten tämän pitäisi toimia TH:ssa? Ei ainoastaan ​​Isaan, joka ei hyöty BKTL:sta, katso keskuksen osuus: 44 %:n osuus 7 % tuloista. Lyhyesti sanottuna, mielestäni väite voisi olla vahvempi: BKK:ta ei vain hemmotella, vaan BKK:ta suositaan täysin!

    • Alex Ouddeep sanoo ylös

      Vielä lyhyempi: Thaimaa on Bangkokin maakunta

  7. Chris sanoo ylös

    Uskon kaavioita, mutta en todellakaan usko selityksiä ja johtopäätöksiä. Minulla on tähän mielestäni useita hyviä syitä:
    1. Tutkijana tiedän, kuinka vaikeaa on (jopa Alankomaiden kaltaisessa maassa, jossa julkiset menot ovat melko avoimet) laskea tietyn alueen kansalliset menot. Yritin tehdä sen itse Drenthen maakunnassa ja se oli melkoista työtä;
    2. tietää omasta kokemuksestani, että Thaimaan valtion virastoissa suuri osa kirjanpidosta hoidetaan edelleen kynällä ja paperilla, ei kirjanpitopaketeilla ja tietokoneella. Luvuissa on mielestäni suuria virhemarginaaleja;
    3. Jos luvut olisivat todella oikeita, aiempien Thaksinin, Abhisitin ja Yingluckin hallitusten riisiavusta ei olisi ollut minkäänlaista eroa pohjoisessa ja koillisessa. Tämä tarkoittaa, että pääministeri Yingluck valehteli puheessaan viime viikolla. Rehu korruption vastaiselle komitealle;
    4. luvut ovat virallisia lukuja, kun taas osa rahoista löytää tiensä yksityisesti tai korruption kautta. Olen melkein varma, että tämä antaisi erilaisen kuvan pohjoisen ja koillisen saamista rahamääristä;
    5. käsitettä valtion menot ei määritellä eikä MITEN määritellä, mikä alue hyötyy valtion menoista. En voi välttyä siltä vaikutelmalta, että erityistä (tai kenties yksinomaan) huomiota kiinnitettiin siihen, kuka maksaa laskun ja missä ruumis sijaitsee. Muutama kysymys, joka tuli mieleeni lukiessani artikkelia:
    – onko ulkoministeriön (joka maksaa Thaimaan suurlähetystöt ulkomailla) koko budjetti Bangkokille, koska ministeriö sijaitsee siellä?
    – samoin tämän maan vesitöistä vastaavalle ministeriölle, liikenneministeriölle (kaikki rautatiekulut vain Bangkokin hyväksi?), puolustusministeriölle, valtion lentoasemien, matkailun, sairaalahoidon ja koulutuksen menot (jaetaan tablettien kustannukset Bangkokiin, koska ministeriö sijaitsee siellä?);
    – maksaako Bangkok kaikki yliopistojen kustannukset (rakennukset, palkat) Bangkokissa, kun taas monet Bangkokin ulkopuolelta tulevat opiskelijat opiskelevat siellä?

    Lyhyesti: "miten valehdella tilastojen kanssa"………………..

    • Alex Ouddeep sanoo ylös

      Saanen myös teeskennellä olevani yhteiskuntatieteiden metodologi.

      Tiedoissa on tietysti kyseenalaisia ​​yksityiskohtia.

      Kysymys, jonka esität, mutta et vastaa muuhun kuin englanninkieliseen vihjaukseen, on tämä: ovatko vastalauseesi niin painavia ja niin perusteltuja, että ne vaikuttavat maalattuun kuvaan ja ovat ristiriidassa johtopäätöksen kanssa?

      Jos näin on, haluaisin nähdä kuvasi ja päätelmäsi perusteltuna tässä blogissa.

    • Eugenio sanoo ylös

      Rakas Chris,
      Ajattelin samaa ja halusin kirjoittaa teoksen kuten sinä.
      Etsin ensin julkaisua, josta Tino sai tietonsa:

      http://www-wds.worldbank.org/external/default/WDSContentServer/WDSP/IB/2012/06/20/000333038_20120620014639/Rendered/PDF/674860ESW0P1180019006020120RB0EDITS.pdf

      LAO:iden (Local Administrative Organisations) toimintaa käsitellään laajasti tässä raportissa. En ole vielä päässyt lukemaan mietintöä kokonaisuudessaan, ja siksi olen toistaiseksi lykännyt arviointiani tästä aiheesta.
      @Dear Alex Olet paikallasi ja soita tänne.

      • Tino Kuis sanoo ylös

        Siitä kaavio todellakin tulee, rakas Eugenio. Katso myös hyvin erilaisia ​​koulutus- ja terveydenhuoltomenoja Bangkokin ja Isaanin (ja muiden alueiden) välillä.
        Lisäksi Thaimaassa tuskin on tasoittavaa verojärjestelmää. Vain 16 prosenttia valtion tuloista tulee tuloveroista. Verotaakka on siis suhteellisen raskaampi pienemmillä tuloilla. Katso:

        …verotus ei ole vain alhainen, vaan se voi olla
        lisää myös marginaalisesti eriarvoisuutta
        painaa enemmän köyhiä
        kuin rikkaat…….. Pasuk Phongpaichit, East Asia Forum, loka-joulukuu. 2011

        • Eugenio sanoo ylös

          Rakas Tiina,
          Jos tämä raportti kuvastaa tarkasti Thaimaan tilannetta. Mitä olen tällä hetkellä taipuvainen uskomaan. Sitten voimme myös ihmetellä, onko tämä kaupunki kasvanut aivan liian suureksi Bangkokin menneisyyden valtavan "siirtomaa-edun" vuoksi verrattuna muun maan kaupunkeihin. Jos Thaimaa toimisi alueellisesti tasa-arvoisemmin, esimerkiksi Khon Kaenin kaltaisessa kaupungissa olisi paljon enemmän asukkaita ja sillä olisi paljon tärkeämpi rooli.
          (Mutta se on aihe mahdolliselle tulevalle keskustelulle)

  8. Niin minä sanoo ylös

    Luin @Tino Kuisin postauksen osoituksena siitä, kuinka eri alueita kohdellaan lapsenlapsellisesti, tai kuten Brabantissa sanotaan: ne roikkuvat kätensä takana. Joka tapauksessa: heti kun lähdet BKK:sta, riippumatta siitä, minkä suunnan valitset, näet köyhyyden ja epäedullisuuden tulevan tiellesi. Kaaviot eivät välttämättä kerro oikeaa todellisuutta, mutta ne vahvistavat arkikuvan.

    • Chris sanoo ylös

      paras Soi
      JOS, JOS näin olisi: miksi Bangkokin ulkopuolisilla poliittisilla puolueilla on niin suuri ongelma muuttaa vaalijärjestelmää, jossa 375 500:sta parlamentaarikkosta valitaan alueensa perusteella? Tämä antaa alueille paljon enemmän vaikutusvaltaa parlamenttiin (ja valtion menoihin) kuin järjestelmässä, jossa yksi mies yksi ääni -järjestelmä sovellettaisiin ehdokaslistoilla, jotka ovat samat koko maassa?
      Miksi entinen pääministeri Bangkokin ulkopuolelta ja pienen koalitiopuolueen jäsen sanoi kerran: hallitukseen liittymättä jättäminen merkitsee kuolemaa? Hänen hallinnollaan hänen vaalialueelleen rakennettiin kaksi uutta sairaalaa ja jalkapallostadion...

      • Niin minä sanoo ylös

        Hyvä Chris, en ole tietoinen siitä, missä määrin Alankomaissa tunnetun järjestelmän mukaista täydellistä suhteellista edustusta on/oli suunniteltu. Mutta yksi mies yksi ääni -järjestelmä on yhtä mahdollista vaalipiirijärjestelmässä, ja silläkin on muunnelmia, katso tilanne esimerkiksi Belgiassa, Ranskassa tai Yhdysvalloissa. Alueenemmistö ei tarkoita välittömästi parlamentaarista enemmistöä. Lisäksi uskon vakaasti, että voi olla vain niin, että TH:n "alueelliset" kansanedustajat kuuntelevat väkijoukkojen johtajaa periaatteen mukaan: kenen leipää syö,…. Minulle kysymys kuuluu, onko suhteellista edustusta todella haluttu? Yksi mies, enemmän ääntä: olen kuullut myös tämän version. Ajattelin demokraattisesti taipuvaisia.

  9. henri sanoo ylös

    Ei pidä katsoa väestömäärää, vaan sitä, mikä alueen osuus BKT:sta on, ja sitten, kuten jo mainittiin, keskusalue on heikoimmassa asemassa.
    Ja jos näet, mikä alueen osuus asukasta kohden on BKT:ssa, Koillis on jopa vahva etu.

    • Niin minä sanoo ylös

      Mutta rakas Henry, jos asut Isaanissa, jossa on 34 prosenttia Thaimaan väestöstä ja saat vain 6 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun taas maksat 11 prosenttia BKT:sta: oletko puolueellinen? Vai oletko tuomittu progressiiviseen köyhyyteen?


Jätä kommentti

Thailandblog.nl käyttää evästeitä

Sivustomme toimii parhaiten evästeiden ansiosta. Näin voimme muistaa asetuksesi, tehdä sinulle henkilökohtaisen tarjouksen ja autat meitä parantamaan sivuston laatua. Lue lisää

Kyllä, haluan hyvän verkkosivuston