Koet kaiken Thaimaassa (21)
Näennäisesti "tavalliset" Thaimaan vierailijoiden kokemat tapahtumat saavat sinut hymyilemään, kun luet niistä. Se, mitä tapahtui Dine Riedé-Hoogerdijk jin Cha-Amille, ei ole näyttävää eikä jännittävää, mutta jää hänelle mukavaksi muistoksi.
Jos olet kokenut Thaimaassa jotain erityistä, hauskaa, merkittävää, liikuttavaa, outoa tai tavallista, kirjoita se ylös ja lähetä tarinasi, pitkä tai lyhyt, mahdollisesti ottamasi valokuvan kanssa editoriin ilmoittautumislomake. Sillä teet palveluksen monille Thaimaan ystäville.
Tämä on tarina Illasta Riedé-Hoogerdijk
Rengasrikko Cha-Amissa
Viime talvena ajoimme moottoripyörällä Hua Hinista takaisin Cha-Amiin klo 23.00 illalla. Ja renkaan tyhjeneminen matkan varrella! Siinä sinä mietit mitä tehdä. Ennen kuin olimme päättäneet mitään, nuori nainen moottoripyörällä pysähtyi ja kysyi, voisiko hän auttaa.
Kun hän kuuli tarinamme, hän soitti ystävälle, joka saapui hieman myöhemmin toisen ystävänsä kanssa, toisella moottoripyörällä, toisella moottoripyörällä sivuvaunulla. Moottoripyörämme kiinnitettiin siihen yhteisin voimin. Nuori nainen ajoi ystävänsä selässä, saimme hänen moottoripyöränsä. Moottoripyörämme jätettiin vuokrayhtiöön Cha-Amiin, ja sitten meidät vietiin hotelliimme.
Olimme erittäin iloisia tästä avusta! Mutta miten voit kompensoida jotain tällaista? Joten kysyimme sitä suoraan ja saimme vastauksen, että bensatankki on nyt melkein tyhjä, joten rahat tankkaamiseen olisi tervetulleita, eivätkä he halunneet muuta!
Olemme tulleet Thaimaahan vuodesta 2000 ja kokeneet monia esimerkkejä hoidosta, mutta tässä oli kaikki!
Minä koin saman, bensa loppui, luulin, että pääset seuraavalle huoltoasemalle, mutta ei.
Tyttö pysähtyi skootterin kanssa ja kysyi mikä oli vialla, sanoin mai mee Bensiini, annoin hänelle 100 bahtia saadakseni bensaa, luulin ettet näe sitä enää, ja kyllä, hän tuli bensapullon kanssa, hän halusi Anna se takaisin, mutta vaadin, että hän pitää kaiken. 30 bahtia maksaa pullon bensaa ja tippiä 70 bahtia ja annoin 40 bahtia.
Olin iloinen voidessani jatkaa matkaani ja tyttö oli tyytyväinen tippirahoihin.
Oletko kokenut saman ilman kaasua, ja arvatkaa mitä? Sain moottoripyörän ja he alkoivat kävellä...
Koin saman lähellä Cha-Amia, kun vierailin puutarhakeskuksessa. Auto ei enää käynnistynyt. Akku oli ilmeisesti käyttöikänsä lopussa, kaksi mopolla ollutta pysähtyi ja yksi meni hakemaan tuttua. Tuo tuttava onnistui käynnistämään auton ja neuvoi minua ajamaan lähimpään autotalliin pysähtymättä. Aluksi he eivät halunneet rahaa ollenkaan, mutta käskin heitä ottamaan jotain bensarahaa avun keräämiseksi. Annoin heille 2 Bathia jokaiselle ja he olivat tyytyväisiä siihen. Autotallissa kävi ilmi, että akku oli tyhjä.
Tunnistettava ja kaunis tarina, mutta myös paljon onnea, illalla klo 23.00 voi myös tavata erilaisia ajatuksia, onni oli mukana sinä iltana, se ei varmaan koske yllä olevan kuvan moottoria, eli rintamaa vanhan Suzuki RC80:n pyörä, suunnilleen vuodelta 1985, ei vain eturengas, vaan myös rikki etujarruvaijeri! Sen lisäksi ei venttiilin korkkia, pölyhiukkanen ja ilmasi on poissa.
Tietoja RC80:stä..... Minulla on niitä kolme täällä harrastustallissani, täysin kunnostettu Bj 85, minulle Thaimaa on (vanhojen) moottoripyörien mekka, pääasiassa 2-tahti, hyvä säilyttää. kiireinen vanhuudellasi, ja se myös pitää sinut kunnossa.
Mitä tarkoitat, etupyörää Suzukista, se voi olla myös Honda Dreamista.
Etupyörän napa ja kiinnitys etuhaarukan iskunvaimentimeen näyttävät minusta enemmän Hondasta.
Ja pölyn tai hiekan rakeet aiheuttavat ongelmia vain renkaan ilman kiristämisessä, koska jos täyttöletku tai letku poistetaan pumpusta, hiekka- tai pölyhiekka voi päästä venttiilin venttiilin ja istukan väliin. ja sitten voidaan vain päästää ilmaa poistumaan.
Jan Beute.
Hyvä Jan, navassa lukee Suzuki, suurenna kuva, en ole myöskään oikeassa tuon venttiilikorkin suhteen, kun asuin vielä Saksassa aivan rajan toisella puolella Alankomaista, ajoin säännöllisesti Oldtimer-demokilpailuissa, myös Nortonilla. , tähän oli liitetty säännöt, mukaan lukien venttiilikorkit, jos niitä ei asennettu, jos et käynnistänyt, se kuulosti oudolta, mutta ne olivat säännöt ja ymmärrettävää.
Olen pysähtynyt kolme kertaa moottorissani tyhjällä tankilla. Kaikki kolme kertaa joku kysyi, voisiko hän auttaa.
Valitettavasti kaikilla kolmella kerralla ei ollut muistikouluttajaa, valitettavasti :-)))
Noin kaksi vuotta sitten ajoin moottoripyörällämme sivuvaunulla. Olin heittänyt olkalaukun, jossa oli rahat, puhelin ja passi, sivukärryyn enkä ajatellut asiaa enempää. Ajoin meiltä Soi 112:een Hua Hinin Sampananin kelluvien markkinoiden ohi. Siellä huomasin, että olin hukannut laukkuni.
Kääntyi heti uudelleen ympäri ja vietti koko matkan takaisin katsellen ja etsien kaikkialta. Mutta en löytänyt mitään.
Yhdessä paikassa etsin ruohoa. Autoa ajaneet kaksi naista pysähtyivät ja kysyivät, mitä tapahtuu.
Ja kun me kolme seisoimme siellä, vanhempi mies tuli moottoripyörällään ja pysähtyi. Niiden naisten kautta, jotka puhuivat englantia, hän pystyi selittämään minulle, että hän oli löytänyt laukun ja hänellä oli se kotonaan. Hän oli jo voinut nähdä missä asun sähkölaskusta ja oli jo käynyt talossamme.
Sitten hän vei minut kotiinsa ja sain laukun. Halusin antaa hänelle 1000 bahtia, mutta hän kieltäytyi. Vei minut moottoripyörälleni sivukärryillä ja antoi jopa puoli litraa bensaa, koska bensa loppui. Hän ei halunnut minulta mitään.
Viime viikolla hänen vaimonsa puhui vaimoni kanssa ja kertoi minulle tuosta kahden vuoden takaisesta tapauksesta. En enää tunnistanut heitä, mutta he tunnistivat minut...
Tunnistan tuon viimeisen kappaleen, ja se on niin surullista, että minulla oli kerran kokemus, että päädyin pyöräni kanssa tien viereen ja joku lähellä auttoi minua ja toi minut kotiin, mutta en myöskään enää tunnista niitä ihmisiä myöhemmin. Kipeä…..
Verleden jaar, mid-April was ik in Chiang Rai. Men had me laten weten, ga je de stad in vanuit je hotel, lig je wel een eindje uit het centrum en heb je ’s avonds vervoer nodig. Nou ja, ik neem dan wel een taxi, was mijn antwoord dat monkelend, glimlachend werd beantwoord…de Farang zal het weten…
Eeh doh, terug naar hotel wachtend aan het bekende ronde punt aan de “toren” en nergens geen taxi, noch stilstaand, noch bewegend…
Oei, hoe lossen we dit op ????
De oplossing was zwaaiend naar het voorbijsnoevend verkeer, sommigen keken verrast, anderen dachten, tja, komt dronken uit de bars dus…En dan plots stopt een jongeman met zijn scooter, ik leg uit dat ik naar mijn hotel wil, toon het visitekaartje van het hotel en…klaar was kees.
Aankomend in mijn hotel, wil ik hem (ruim) betalen voor zijn rit (500 Baht) en zijn benzine, maar hij weigert dit in ontvangst te nemen.
Dit vond ik ontroerend….