Kaksi rakastunutta pääkalloa (alkaen: Stimulating story from Northern Thailand; nro 1)

Kaksi rakastunutta kalloa

Olipa kerran kaunis nainen, jonka aviomies kuoli. Hän rakasti miestään kovasti, joten hän piti hänen kalloaan laatikossa. Ja kieltäytyi menemästä naimisiin uudelleen. "Ellei mieheni nouse haudastaan, en ota toista miestä", hän sanoi. Joka päivä hän osti keitettyä riisiä ja jotain maukasta kallolle syötäväksi. Ja hän kertoi kaikille imartelijoille ja kosijoille, jotka yrittivät vietellä häntä, että hänellä oli jo aviomies.

Kylän miehet pitivät uhkapelistä, vedosta. Joten heti kun joku väitti menevänsä naimisiin tuon kauniin naisen kanssa, muut huusivat heti: 'Voitko vedota? Kuinka paljon? Neljä, viisi tuhatta? Mutta kukaan ei ottanut vetoa, koska hän tiesi, että nainen oli päättänyt olla menemättä naimisiin uudelleen.

Haluatko lyödä vetoa? Niin kyllä!

Mutta eräänä päivänä fiksu mies otti vedon. "Jos en saa häntä, maksan sinulle viisi tuhatta bahtia", ja muut ottivat vedon. Taitava mies meni hautausmaalle ja etsi naisen kalloa; osti elintarvikkeita, lastasi kaiken veneeseen ja soutti hänen taloonsa ikään kuin hän olisi kiertävä kauppias.

Hän tervehti häntä ja kysyi, voisiko hän jättää osan kaupasta hänen kanssaan. "Kun olen myynyt kaiken, tulen hakemaan tämän uudelleen." Mutta hän lisäsi ovelasti: 'Ai, on myöhäistä! Nykyään se ei ole enää mahdollista. Ehkä voin jäädä yöksi?'

Komea leski piti miestä luotettavana, joten hän antoi hänen nukkua siellä. Ja keskustelujen kautta he oppivat tuntemaan toisensa hieman paremmin. "Mieheni kuoli, mutta pidän hänen kalloaan tässä laatikossa. Joka päivä ostan keitettyä riisiä ja jotain maukasta hänelle syötäväksi. Ja siksi kerron kaikille, että minulla on vielä aviomies. En todellakaan mene naimisiin uudelleen, en todellakaan! Jos mieheni ei nouse haudastaan, en ota toista miestä. Todellakin, se on viimeinen asemani!

'Onko se oikein? Tiedätkö, olen samassa tilanteessa: vaimoni kuoli. Katso, minulla on hänen kallonsa mukanani. Teen aivan kuten sinä: ostan hänelle keitettyä riisiä ja jotain maukasta syötäväksi joka päivä. Ja ennen kuin hän nousee haudasta, en ota toista vaimoa." Sitten he laittoivat kallot takaisin, kukin omaan laatikkoonsa.

Loppujen lopuksi älykäs mies päätyi asumaan naisen kanssa muutamaksi päiväksi; yhdeksän tai kymmenen, ehkä viisitoista, He oppivat tuntemaan toisensa hyvin. Hän kävi joka päivä torilla ostamassa makeisia miehelleen, ja hän osti niitä myös toiselle kallolle.

Ja sitten, se yksi päivä; hän oli mennyt uudelleen markkinoille ja hän otti miehensä kallon ja laittoi sen vaimonsa kallon kanssa laatikkoon. Sulki kaiken siististi ja meni puutarhaan.

Missä kalloni on?

Kun nainen palasi torilta, hän avasi laatikon antaakseen kallolle riisiä ja makeisia; mutta kalloa ei ollut! Hän alkoi huutaa. 'Voi rakas, minne mieheni kallo katosi? Missä hän on? Kallo, kallo, missä olet? Mieheni kallo ei ole siellä! Missä hän voisi olla?'

Mies ryntäsi kotiin tämän itkujen takia. Hän avasi vaimonsa kallon sisältävän laatikon, ja totta kai siellä oli kaksi kalloa vierekkäin!

'Hyvä Jumala!' he huusivat yhteen ääneen. Mies puhui jälleen ensimmäisenä. 'Kuinka he voivat tehdä tämän meille? Me rakastimme heitä, mutta he eivät rakastaneet meitä. Rakastimme heitä, mutta he pitivät toisiaan rakastajina! Et voi luottaa kehenkään näinä päivinä.

'No, mitä nyt?' 'Puhutaan siitä. Eikö meidän pitäisi vain heittää ne kallot pois? Ovatko he menneet liian pitkälle? Ei, he eivät ole rehellisiä. He ovat käyttäytyneet vastenmielisesti. Heitetään ne pois. Kaada se jokeen!

Ja he tekivät. Sitten mies sanoi: 'No, mitä me nyt teemme? Sinulla ei ole enää miestä, eikä minulla ole enää vaimoa. Sitten kaunis nainen päätti mennä naimisiin hänen kanssaan. Mies oli tehnyt sen! Kiitos hänen temppunsa. Ja hän voitti myös ne viisituhatta bahtia, joista hän oli panostanut. He menivät naimisiin ja elivät onnellisina elämänsä loppuun asti.

Kyllä asiat voivat muuttua!

Lähde

Melkoisia tarinoita Pohjois-Thaimaasta. White Lotus Books, Thaimaa. Käännetty englannista ja toimittanut Erik Kuijpers. 

Kirjailija

Viggo Brun (1943), kuuluisan norjalaisen matemaatikon pojanpoika. Hänellä on useita muita Aasiaa koskevia teoksia, kuten "Perinteinen kasviperäinen lääketiede Pohjois-Thaimaassa, "Sug, huijari, joka huijasi munkinja thai-tanska-sanakirja. Myös kirja Nepalin tiilitehtaista.

70-luvulla hän asui perheensä kanssa Lamphunin alueella ja nauhoitti tarinoita paikallisten, pohjoisthaimaalaisten puhuvien ihmisten suusta. Kirjoittaja itse puhuu keskithaita ja oli thain kielen apulaisprofessori Kööpenhaminan yliopistossa.

Yksityiskohtainen kuvaus kirjoittajalta löytyy täältä: https://luangphor.net/book-number/law-of-karma-book-1/chapter-9-the-psychic-telegraph-written-by-viggo-brun/

Ja tässä lyhyt selitys: https://www.pilgrimsonlineshop.com/books-by-author/4800/viggo-brun.html

Pitoisuus

Yli 100 'kutistavaa' (stimuloivaa, miellyttävän jännittävää, hyväilevää, kiihottavaa) tarinaa ja tarinaa Pohjois-Thaimaasta. Kaikki Pohjois-Thaimaasta ja Pohjois-Thaista käännetty keskithaiksi ja sitten englanniksi, kirjan kieleksi.

Nämä tarinat on tallennettu Lamphunin alueen kyläläisten suusta. Legendoja, satuja, anekdootteja, tarinoita Sri Thanonchain ja Xieng Miengin kaliiperisista roistoista (katso muualla tässä blogissa) ja rehellisiä tarinoita seksistä.