Myytti kuningattaresta, joka synnytti kuoren ja hänet ajettiin pois. Mutta se kuori ei ollut tyhjä…
Kuningas ja kuningatar ovat onnettomia, koska heillä ei ollut poikaa! Mutta pitkän ajan kuluttua tuli tiedoksi, että kuningatar aikoi saada lapsen. Mutta hän synnytti kuoren. Kuninkaan tuli hulluksi ihmiset, jotka huusivat, että kuningatar oli noita. Hän karkoitti hänet ja laittoi hänen kuorensa ja kaikki veneeseen.
Hän laskeutui metsän lähelle. Kuningatar nousi veneestä kuoren kanssa ja tapasi siellä asuneen vanhuksen pariskunnan. Se kutsui hänet jakamaan talon ja ruoan hänen kanssaan, ja hän auttoi kasvimaassa. Mutta kuoren sisällä oli poika piilossa! Hän kasvoi. Kun kolme asukasta olivat menneet, hän ryömi ulos kuoresta leikkimään; sitten hän ryömi takaisin. Kun hän oli hieman vanhempi, hän keitti myös heidän ruokansa! Hänen äitinsä alkoi epäillä, että jotain oli vialla kuoressa; hän piiloutui ja näki komean pojan nousevan ulos kuoresta.
Hän tuhosi kuoren ja pyysi häntä elämään normaalia elämää. Hän antoi hänelle nimen Prinssi Sung. Mutta se saavutti palatsin mustasukkaisten naisten korvat, jotka suunnittelivat hänen tappamistaan. Sitten käärmekuningas tarjosi apua suojellakseen prinssi Sungia.
Jättiläinen määrättiin kasvattamaan prinssi Sungia. Viidessätoista vuodessa hän kasvatti hänet ja kylpesi hänet kultaisessa lampissa, joka teki hänestä kultaisen ihon. Hän opetti hänelle mantroja, ja kun hän lausui ne, hän pystyi käskemään kaikkia metsässä olevia peuroja ja kaikkia kaloja vedessä.
Hän antoi hänelle kultaisen sauvan ja parin kristallikengät, joiden avulla hän pystyi lentää näkymättömästi. Mutta hän antoi hänelle myös naamiointipuvun näyttääkseen rumalta Ngocilta. Sitten prinssi lensi syrjäiseen Samontin kaupunkiin.
Naimisiin seitsemän prinsessan kanssa…
Samontin kuninkaalla oli seitsemän kaunista tytärtä. Hän halusi tyttärensä valitsevan aviomiehensä ja määräsi kaikki nuoret naimattomat miehet tulemaan Samontiin. Sitten nuoret prinssit kokoontuivat Samontista, Kambodžasta, Laosista ja muista maista.
Ehdokkaat olivat pääsiäisen parhaimmillaan. Kuninkaan seitsemän tytärtä käyttivät häikäiseviä mekkoja ja jalokiviä. Ensimmäiset kuusi naista valitsivat aviomiehensä, mutta nuorin, prinsessa Rochana, ei voinut tehdä valintaa.
Kuningas kysyi, jäikö ketään näkemättä. Kyllä, siellä oli ruma kaveri Ngoc-asussa ja hänen täytyi istua. Prinsessa Rochana kävi taas ehdokkaiden läpi ja näki komean prinssin Ngoc-asun läpi. Hän valitsi hänet. Hallitsija ja kuningatar hämmästyivät hänen valinnastaan ja karkotettiin molemmat kaupungin laitamille.
Prinsessa Rochana tiesi, ettei ollut tehnyt väärää valintaa. Hän asui onnellisina mökissä miehensä kanssa, jolla oli edelleen tuo ruma puku, eikä hän kertonut hänelle tietävänsä kuka siinä oli...
Metsästys
Kuningas halusi nähdä, pystyvätkö vävyt metsästämään, ja kirjoitti kokeen: "Huomenna kaikki tuovat kuusi peuraa!" Ngoc puki kristallikengänsä jalkaan ja lensi metsään. Hän puhui mantran sanat ja kaikki peurat lepäävät hänen kanssaan.
Muut tulivat lopulta hänen ja entisen kuuden peuran luo. Mutta hän antoi kullekin kollegalle vain yhden peuran ja leikkasi palan korvasta pois kaikkialta. Kuningas hämmästyi, että vain Ngocilla oli kuusi peuraa ja muilla vain yksi peura, jolla oli murtunut korva….
Toinen testi: sadan ison kalan saalis. Tällä kertaa hän riisui Ngoc-asunsa ja mantran avulla kaikki suuret kalat tulivat hänen luokseen. Myöhemmin tulivat muut, jotka eivät olleet saaneet mitään. Hän antoi jokaiselle kaksi kalaa ja leikkasi palan nenästä.
Kuninkaalle hän saattoi tuoda sata kalaa, muut vain kaksi palalla nenästä. Kuningas ja kuningatar hämmästyivät. Rochana oli luonnollisesti onnellinen.
Häiriö ylhäältä
Jumala Indra otti sotilaan muodon armeijan kanssa ja haastoi kuninkaan poolo-otteluun vaakalaudalla olevan kaupungin kanssa. Muuten hän polttaisi kaupungin. Kuningas salli vain kuuden vävyn leikkiä, koska hän häpeäsi ngokia. Mutta he voittivat helposti. Indra vaati vastustajakseen seitsemännen vävyn.
Kun seuraavana päivänä kaupunki oli lähtenyt ja Indra oli valmis hevosensa selässä täysin varustettuna, kaunis hevonen ryntäsi kentälle kultanahkaisen prinssin kanssa. Hän haastoi Indran. Naamioitunut Indra yritti voittaa kilpailijansa, mutta prinssi oli vahvempi. Indran hevonen nousi ilmassa ja kaikkien yllätykseksi myös vävy seitsemäs hevonen nousi vaahtoen vastaamaan haasteeseen. Indra ei voinut voittaa; päinvastoin hän päästi maalin. Peli oli ohi. Pelasti kaupungin.
Indra luopui naamioitumisestaan. Hän kertoi heille, kuka hän todella oli, ja kertoi myös heille, kuka Ngoc todella oli. Prinssi kuoresta. Prinssi Sungin äidille ja metsäparille korvattiin rahaa, vaatteita ja maata. Sung ja hänen vaimonsa Rochana saivat asua palatsissa, kunnes Sungista tuli lopulta Samontin ja koko valtakunnan seuraava kuningas.
Lähde: Folk Tales of Thailand (1976). Käännös ja editointi Erik Kuijpers.
Tarina thaimaalaisesta laulu- ja tanssikulttuurista. Kuninkaan kanssa, komea poika/tytär, roistot, taikuus ja kaikki hyvin, mikä päättyy hyvin. Muualla tarinaa kutsutaan Prince Sang Thongiksi. Ngoc on vietnamilainen etunimi ja tarkoittaa jalokiviä, jalokiviä. Mutta on toinenkin merkitys: narttu, joka haisee mädälle munalle.