Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansat. Tämä osa kertoo Lahulaismiehestä, joka sai Thaimaan kansalaisuuden vuonna 2000. Tämä tarina esitetään Ban Mae Ma Kussa, Ping Khongissa, Chiang Daossa ja Chiang Maissa.
Sinä-minä-me-me: "Me kudomme sateenkaaren"
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansoista, tämä osa kertoo Sgaw Karenista Mae Hong Sonissa. Tekstiilien kutomisesta sateenkaaren väreissä, vanhoista tekniikoista, naisten voimasta ja sukupuolten tasa-arvosta.
You-Me-We-Us: Menetetty rajan korjauksen jälkeen
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansat, nykyään syyte pojasta, jota hänen thaimaalainen isänsä ei tunnustanut, ja joka on siksi pysynyt kansalaisuudettomina. Artikkeli sijoittuu Ranongiin.
"Nuori opettaja" Ta Tha-itin novelli
Opettaja ei tule raiskatuksi. Onko tämä käytössä periferiassa? Tässä tarinassa on varmasti jotain totuutta...
Sinä-me-me-me: Arteen uusi elämä ja oikeudet
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansoja, tänään osa akha-naisesta, joka saa paperinsa.
Sinä-Minä-Me-Me: Tule, mennään takaisin kotiin
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansoista, tämä osa kertoo Sgaw Karen -kansasta Chiang Main alueella.
You-Me-We-Us: Mani linssin edessä
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansat. Tämä osa kertoo Maneista Etelä-Thaimaassa.
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansat, jakso Sgaw Karenista Myanmarista, joka pakenee väkivaltaa. Tämä artikkeli koskee Mae Sariangin ja Sop Moein aluetta Mae Hong Sonin maakunnassa.
You-Me-We-Us: Pwo Karen ja heidän muuttuva kudontataidensa
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansat. Tämä osa kertoo Pwo Karenista ja heidän kudontataiteestaan Ratchaburin maakunnassa. Tämän alan muutoksista ja kysymyksestä, voidaanko kudonta siirtää nuorten käsiin.
You-Me-We-Us: Miangin viljely Sakatin metsässä
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansoista, on kyse miangin viljelystä Sakatin metsässä. Miang on monipuolinen kasvi, jota käytetään muun muassa teen valmistukseen. Elokuva kuvattiin Sakatissa, Puassa, Nanin maakunnassa.
"Paljasten viimeinen temppu"; kansantarina Lao Folktalesista
Et juo vain myrkkykuppia. Mutta tuohon aikaan kuninkaalla oli valta elämän ja kuoleman yli, ja hänen tahtonsa oli laki. Tämä on Lao Folktales -kirjan viimeinen tarina.
"Kuninkaan kissa"; kansantarina Lao Folktalesista
Simon on XNUMX-vuotias flaamilainen mies, joka asuu ja työskentelee Antwerpenissä ja on lomalla Thaimaassa. Tietenkin Nongkhaissa, koska siellä on paljon tekemistä Simonille. Kulttuuria erityisesti. Simon tykkää kokea kulttuuria ja nauttii siitä täysillä.
Pathet Lao on käyttänyt kansantaruja propagandassa vakiintuneita hallitsijoita vastaan. Tämä tarina on syyte. Kuningas, joka ei voi enää syödä, koska hänellä on liikaa, ja ihmiset, jotka kärsivät köyhyydestä ja nälästä, on hyvää propagandaa.
Sinä-Minä-Me-Me-Me; Häät Sgaw Karenissa
Sarjasta You-Me-We-Us; Thaimaan alkuperäiskansat. Elokuva perinteisistä häistä Sgaw Karenissa Chiang Rain maakunnassa, Ban Huai Hin Lad Naissa, Wiang Pa Paossa.
"Ei makkaraa, vaan röyhelölihaa"; farangin elämästä Thaimaassa
Suuret juhlat temppelissä! Kirjoitamme vuotta 2012 ja kumppanini Kai menee Phanna Nikhomiin, 30 km länteen Sakon Nakhonin kaupungista. Hän asui ja työskenteli siellä vuosia.