Minne olet menossa? Oletko jo syönyt?
Edellisessä artikkelissa keskustelin käsitteestä "thainess", thaimaalainen identiteetti. Totesin jo aiemmin, että tämä identiteetti ei aina sisällä muinaista thaimaalaista perintöä, vaan se on usein rakennettu, tehty tiettyyn tarkoitukseen. Haluan nyt näyttää sen tunnetulle thaimaalaiselle tervehdys "sawatdeelle".
Ne, joilla on onni asua Thaimaan maaseudulla tai vierailla siellä, tietävät, että yleisin tervehdys ei ole "sawatdee", vaan ไปใหน "pai nai?" Minne olet menossa? vai ไปใหนมา 'pai nai maa? Minne olet menossa mistä tulet? ja กินข้าวหรือยัง'kin khaaw reu jang?' (katso kuva) Oletko jo syönyt? Nämä ovat todellisia alkuperäisiä thaimaalaisia terveisiä.
Kuningas Rama V aloitti sivilisaatiohyökkäyksen
Viime vuosisadan alusta ja varsinkin XNUMX-luvulta lähtien Thaimaa joutui länsimautumaan. Se alkoi kuuluisasta kuningas Rama V:stä (Chulalongkorn), joka matkusti paljon, ensin Intiaan ja Hollannin Itä-Intiaan ja myöhemmin Eurooppaan. Kontrastit, joita hän näki "sivistyneen" lännen ja oman, edelleen "barbaarisen" Siamin välillä, loukkasivat häntä.
Myös pitääkseen siirtomaavallat loitolla hän aloitti sivistyshyökkäyksen, jota jatkettiin myöhempien kuninkaiden aikana ja joka saavutti huippunsa kenttämarsalkka Luang Plaek Phibunsongkraamin (jäljempänä Phibun, hän ei pitänyt nimestä Plaek, mikä tarkoittaa "outoa", noin 1939-1957).
Monet sivistyneen länsimaisen kulttuurin elementit pakotettiin thaimaalaisiin, pukukoodit (miehet ja naiset kävelivät usein paljain rinnat), housut, hameet ja päähineet tehtiin pakollisiksi ja betelin pureskelu kiellettiin. Lopulta monet tämän tuodun kulttuurin elementit ylistettiin tyhmyys, muinainen thai-identiteetti.
Vuonna 1943 "sawatdeesta" tuli virallinen thaimaalainen tervehdys
Osa tätä länsimaistamista oli kielenkäyttö. Se on ajanjakso, jolloin monia uusia thai-sanoja keksittiin. Legendan mukaan professori Phraya Uppakit esitteli ensimmäisenä tervehdys "sawatdeen" Chulalongkornin yliopistossa, jossa se levisi nopeasti kampukselle ja sen ulkopuolelle.
Mutta Phibun teki "sawatdeesta" "virallisen" thaimaalaisen tervehdyksen vuonna 1943, kahdeksan kuukautta thai-kirjoituksen yksinkertaistamisen jälkeen. 27. tammikuuta 1943 propagandaosasto ilmoitti seuraavaa:
Hänen ylhäisyytensä pääministeri on pohtinut käsillä olevaa asiaa ja tullut siihen tulokseen, että edistääksemme omaa kunniaamme ja thaimaalaisten kunniaa tavalla, joka edistää Thaimaan kansan ylistystä sivistyneenä kansana ja myös koska mielemme tila täytyy olla moderni, uusi tervehdys, ja on siksi päättänyt seuraavaa. Kaikkien virkamiesten tulee tervehtiä toisiaan "sawatdeella" aamulla, jotta voimme kohdella toisiamme ystävinä ja käyttää vain lupaavia sanoja. Lisäksi pyydämme kaikkia virkamiehiä käyttämään tätä tervehdystä myös kotitalouksissaan.
"Sawatdee" on käytössä lähes yksinomaan korkeassa yhteiskunnassa
Näin alkoi tervehdys "sawatdee". Minusta tämä tervehdys on edelleenkin jokseenkin hankala jokapäiväisessä elämässä, sitä käytetään melkein yksinomaan "korkeayhteisössä" tai siinä, mikä on sen arvoista, muodollisissa tilaisuuksissa ja ulkomailla, jotka pitävät sitä thaimaalaisen kohteliaisuuden huippuna, koska se on matkan tarkoitus. oppaat ja kielikirjat saavat meidät uskomaan.
Vuonna 2008 kansallisen identiteetin komissio käynnisti kampanjan korvatakseen englannin "hello" sanalla "sawatdee" puheluissa, mikä oli floppi. On ironista, että sellaisesta uudesta tervehdyksestä kuin "sawatdee", joka syntyi ideasta thaimaalaisen kulttuurin länsimaalaamisesta, on nyt tullut olennainen osa muinaista tyhmyysThaimaan identiteetti on ylevä.
Sana "sawatdee" tulee sanskritista
"Sawatdee" ei ole thaimaalainen sana, vaan se tulee sanskritista (pääte -dee- muistuttaa thaimaalaista sanaa "hyvä", mutta ei sitä ole). Se on muunnelma sanskritin sanasta "svasti", joka tarkoittaa "siunausta" tai "hyvinvointia", ja jonka juuret ovat yhteisiä sanan "svastika" kanssa, hakaristi, muinainen hindujen symboli "suotuisalle, suotuisalle suosiolle". Ehkä on sattumaa, että Phibun oli italialaisen, saksalaisen ja japanilaisen fasismin ihailija, mutta ehkä ei.
Sanan "sawatdee" lisäksi keksittiin muita sanoja, kuten "aroensawat" (vrt. "Wat Aroen", Aamunkoiton temppeli), hyvää huomenta ja "ratreesawat", hyvää yötä, mutta näitä löytyy vain kirjallisuudesta, tuskin kukaan tuntee heidät enemmän. Muuten, sana "sawatdee" lyhennetään usein sanaksi "watdee" (katso kuva).
Jos tervehdit thaimaalaista epävirallisessa tilanteessa, etenkin maaseudulla, sano "kin khaaw reu jang" (keski, putoava, nouseva, keskisävy), Oletko jo syönyt? tai 'pai nai ma' (keski, nouseva, keskisävy), Mistä olet tulossa? Se kuulostaa niin lämpimältä.
Katso "thaimaalaisuus" artikkelista www.thailandblog.nl/background/ik-ben-een-thai/
Kiitos tästä kulttuurin/historian oppitunnista. Pidän niin paljon, kun ihmiset kysyvät, oletko jo syönyt. Grappg myös, että thai kysyy tätä englanniksi. Kyllä, myös ärsyttäviä tuktuk-kuljettajia, mutta jos lähdet vain kävelemään kylien ja esikaupunkien läpi, minulta on myös kysytty useaan otteeseen ("pai nai" "minne menet? vai molempia). Vaikka se jää usein ystävälliselle hymylle / nyökkäykselle. He ovat uteliaita, kun hullu / eksyvä farang (yksin) kävelee kaduilla.
Täällä Isaanissa paj naj ei juurikaan ole vain baarineidojen ja pätkien käytössä, täällä sanotaan krapong tai krapon, en tiedä mitä se tarkoittaa.
se ei kuitenkaan ole khap khun.
Itselläni on myös jotain sellaista mitä sinä häiritset, mutta ennen kaikkea mitä tiedät siitä??
Khin Kaoa käytetään täällä ennen syömistä tai khao nohnia ennen nukkumaanmenoa.
Asun lähellä Mancha Khiriä ja kaikki täällä käyttävät pai nai.
Kylässämme sanotaan pai sai?
sanon yleensä pai talaat ja sitten he nauravat
Täällä Isaanissa paj naj ei ole paljoa käytössä vain baarimyyjien ja kulkurien käytössä, täällä sanotaan krapong tai krapon, mikä tarkoittaa löyhästi käännettynä: minäkin.
se ei kuitenkaan ole khap khun.
Itselläni on myös jotain sellaista mitä sinä häiritset, mutta ennen kaikkea mitä tiedät siitä??
Khin Kaoa käytetään täällä ennen syömistä tai khao nohnia ennen nukkumaanmenoa.
He eivät koskaan sano englanniksi hello to the thora juice/mobuy - mutta thai-käännös tai "allo" - kuulostaa ranskalaisemmalta. Sitten tulee väistämätön kysymys "missä olet nyt".
BKK:ssa kuulet yleensä: yang may ma-mee rot thit. Toisin sanoen: ei vielä saapunut, on ruuhka/tiedosto.
Lopetin juuri 2 päivän bussimatkan 5 thaimaalaisen juoksuystävän kanssa. Yhdellä on omat tila-autot, joiden kanssa olimme ja hän kertoi löytämistään outoja ulkomaalaisten tapoja ja muita tarinoita.
Hän piti esimerkiksi outona sitä, että ulkomaalainen sanoo aina hyvää yötä ja hyvää huomenta, kun he menevät nukkumaan tai heräävät. Thaimaalainen ei sano mitään, vaan katoaa ja ilmestyy uudelleen sanomatta mitään.
Muuten hän piti sanaa uni hyvin oudona. Kaksi erittäin humalaista hollantilaista, jotka hän oli kuljettanut Nongkhaista Bangkokiin, oli pyytänyt nukkumaan Koratissa. Hän osasi lausua sanan prefekti. Matkustajat kokivat vielä hullummaksi, että he halusivat mennä matkalla hotelliin, kun taas erittäin ylellisessä minibussissa oli vain 6 erittäin tilavaa istuma-/makuupaikkaa. Nukut tien päällä, miksi maksat myös hotellista? He kaksinkertaistuivat nauruun.
Hyvä Hans,
Sawatdee khrap/kha luo aina tietyn etäisyyden, kuten 'Kuinka voit? englanniksi. Ei todellakaan ole niin, että "sawatdee" on vakiintunut tervehdys kaikilla elämänaloilla, paitsi muodollisissa tilanteissa. Esimerkki: teet tuoreen aamukävelyn riisipeltojen läpi ja tapaat oudon maanviljelijän. Voit sanoa 'sawatdee', hän vastaa samalla ja sitten jokainen kulkee omaa tietä. Voit hyvin sanoa pai nai Minne olet menossa? Se on lämmin ja ystävällinen ja kutsuu sinut lyhyeen keskusteluun. Ja se on ongelma.
Yleinen kommentti. Kokemukseni on, että thaimaalaiset kumppanit opettavat rakastajalleen aina virallisia sanoja, eivät koskaan keskustelullisia, suloisia ei mitään, puhumattakaan kiroilusta tai kirosanoista, joita käytetään myös laajasti Thaimaassa. Mutta myös rakkaasi kiistää sen. Kysy häneltä mitä "helvetti" ja "paska" ovat thain kielellä. Niitä on myös thain kielellä, ja jos joku lyö vasaralla peukaloaan, kuulet senkin.
Ruud,
Tietenkin sanot sàwàtdie khráp kaikissa muodollisissa tilanteissa ja ihmisille, jotka olet juuri tavannut. Mutta jos sanot edelleen vain sàwàtdie naapurillesi, jonka olet tuntenut 10 vuotta, se ei ole hauskaa. Alankomaissa ei aina sanota tuntemillesi ihmisille "miten menee, herra Jansen?", ehkä vain huvin vuoksi. Sanot: 'Kuinka voit, Piet? Pesetkö autosi uudelleen?' "Huono sää tänään, sano!" "Hei, näytät hyvältä tänään, jätkä!" jne.
Enkä koskaan ymmärrä, miksi et voi oppia thaimaalaisia kirosanoja. Etkö osaa hollantilaisia tai englanninkielisiä kirosanoja? Luuletko, että thaimaalaiset eivät koskaan kutsu toisiaan nimillä? Jopa Prayut käyttää toisinaan kirosanoja, kuten "âi hàa" ja khîe khâa lehdistötilaisuuksissaan ja puheissaan. Suthep oli myös erittäin hyvä siinä, kuten ie ngôo, joka tarkoittaa "tyhmää narttua". Arvaa kuka osui.
Jos olet tuntenut naapurisi 10 vuotta, olet ollut Thaimaassa tarpeeksi kauan tietääksesi parhaan tavan tervehtiä häntä.
Sitä ennen on turvallisinta rajoittua muodolliseen tervehdykseen.
Muuten, tervehdystapa ei riipu vain henkilöstä, vaan myös tilanteesta.
Joka päivä tapaamilleni ihmisille sanon yleensä vain sawatdee tai sawatdee khrap, ilman wai.
"Pai nai maa" ei yleensä ole sopivaa ja pelkään, että "kin kwaaw leew ruu yang" otetaan illalliskutsuna.
Ystäville, jotka ovat muuttaneet kaupunkiin, sanon sawatdee khrap ja teen wai, kun tapaan heidät.
Kuitenkin, jos he pysyvät lähellä ja törmään niihin useammin, se rajoittuu sawatdeeen ilman wai.
Kylän päällikölle yleensä heilutan, kun kävelen ohi ja hän istuu yksin.
Joskus hän soittaa keskusteluun.
Istuuko hän ulkona perheensä kanssa, kävelen ohi ja sitten tervehdän perhettä sawatdeen kanssa.
Onko hän kolmansien osapuolten kanssa, sanon sawatdee ja tee myös wai.
Toisaalta kylänjohtaja myös usein kättelee.
Tervehdin aina apottia virallisesti sawatdee khrapilla ja waiilla
Vastaus on sitten sawatdee tai hei, hei.
Vastaan tervehdyksillä nuorten "hei".
Sitä he opettavat nuorille koulussa. (Se on myös koulukirjoissa)
Sanon heille, että tämä ei ole kohtelias tapa tervehtiä vanhempaa miestä.
Mukavaa ystävillesi tai vanhemmillesi, mutta ei muille.
โง่ (ngôo) tarkoittaa muuten tyhmää.
Olen matkustanut Thaimaassa vuosikymmeniä ja asunut täällä jo useita vuosia thaimaalaisen kumppanin kanssa. Kun olemme kotikaupungissa, kuulen perheenjäsenten puhuvan toisilleen aikaisin aamulla, enemmän huutavan talosta toiseen. Kun kysyn kumppaniltani "mistä he puhuvat?" Sitten vastaus on: mitä syöt tänään? Se on thaimaa!
Ne ovat kohteliaisuus puhua, ei sanoa mitään…
Jopa kun lähden asunnostani, turvallisuus tai muut thaimaalaiset tuttavat sanovat "minne menet?" Ei sillä, että he olisivat kiinnostuneita siitä, minne olen menossa, mutta he haluavat vain olla kohteliaita ja ystävällisiä ja osoittaa kiinnostusta. Sa waa de khrapia lukuun ottamatta nämä ovat kohteliaisuuden yksinkertaisia muotoja.
Pai hnai, kin khaaw lew hmai ja sabai dee hmai ovat epävirallisia terveisiä toisiaan pysäyttämättä.
Enemmän kuin vahvistus siitä, että sinut on nähty ja että sinut tunnetaan/hyväksytään.
Joskus koskettaminen on myös osa sitä.
Pai sai on isanin paikallinen murre, jonka sanoi minulle päivittäin pieni poika, joka on hieman polveani korkeampi.
Sawatdee on hieman muodollisempi ja sitä käytetään enemmän, kun myös pysähtyy puhumaan.
Turistien virallinen tervehdys turistikohteissa on He You!!
Hienoa Tino, kuinka jatkat thain kielen analysointia. Käännösi sanasta "pai nai maa" on hyvin kirjaimellinen ja siksi se vaikuttaa hieman oudolta. Kääntäisin sen mieluummin "missä olet ollut". Mielestäni "Kin tai Thaan khaauw rue yang" on yleisimmin käytetty epävirallinen tervehdys.
Se sana maa tekee siitä mennyttä, koska olet matkalla takaisin.
Joten pai nai muuttuu "minne olet menossa?"
Maa muuttaa tämän sanaksi "minne menit" / "missä olet ollut".
Kun kävelen kotoa, kysyn aina "pai nai".
Kun kävelen taloni suuntaan, ihmiset aina kysyvät "pai nai maa".
Sana "maa" on hieman hämmentävä, koska sitä käytetään usein sanan "leew" kanssa.
Mietin, voisiko tuo "maa….leew" yhdistää takaisinpaluun muotoon.
Mutta vaikka joku olisi syönyt kotona, voi sanoa "phom kin khaaw maa leew" tai "phom kin khaaw leew".
On mahdollista, että aiemmin tuo "maa" liitettiin paluuseen, mutta ei ilmeisesti nykyään.
Toiselle Ruudille: Tiedän todella vain ilmaisun maa lew, jos liikettä on myös tapahtunut.
Maa tarkoittaa tulla.
Kun OLEN jonkun luona ja kysyn onko hän jo lopettanut syömisen, en koskaan saanut vastausta kin khaaw maa lew.
Se on aina kin leew tai kin khaaw leew eikä koskaan kin MAA leew.
Kuitenkin, jos olen jonkun ovella, se voi muuttua sukulaiseksi maa leewiksi.
Vaikka hän on syönyt kotona.
Mutta kotona syöminen on saattanut tapahtua eri paikassa kuin minä sillä hetkellä olen ja puhuja on tullut luokseni.
Karkeasti käännettynä: Söin sisällä ja sitten kävelin ovelle täällä.
Joka tapauksessa, tämä on minun tulkintani, ja ehkä thai-kieli on hienovaraisempaa,… tai huolimatonta.
Ja jotain Tinoa. Sawatdee Khrap tai Wadee khrap tai vain Wadee, wadee (2x nopeasti peräkkäin) on mielestäni vähemmän muodollinen kuin sanot.
"Ratreeswat nolafandee" Opin kerran baarimitarolta, kun todella menimme nukkumaan. Ilmeisesti kirjailija. Jokainen sentään ymmärtää.
Rakas Frans, on täytynyt olla hyvin myöhäistä, kun menit nukkumaan, ja ehkä siksi et kuullut oikeaa ääntämistä, minkä vuoksi kirjoitit sen näin. On täysin mahdollista, että monet tietävät mitä tarkoitat, mutta olisi parempi sanoa se näin, Ratriesawat Noonlap fandee, joka on karkeasti käännettynä: Hyvää yötä ja unta hyvin.
Se on todellakin peräisin foneettisesta muistista, joka oli sen latinan lopussa. Kiitos korjauksesta ja mietin sitä myöhemmin.
Sawatdee sanotaan minulle säännöllisesti.
Mutta vain tavattaessa, joten jos joku tulee luokseni tai minä jonkun muun luo.
Muita ilmaisuja käytetään, kun kävelet vain ohi.
Alakouluikäiset lapset huusivat usein "Hyvää huomenta" nähdessään minut. (Huomenta opettajalta, kuinka voit virittää koulussa)
Sekä aamulla, iltapäivällä ja illalla.
Opettaja ei välttämättä tiedä paremmin.
Olen selittänyt heille Aamun merkityksen muutaman kerran ja nyt jotkut lapset alkavat myös huutaa Hyvää iltapäivää.
Ilmeisesti tuo tieto on tarttuvaa, koska heitä on enemmän kuin joille olen sen selittänyt.
No, en sitten tiedä missä asut. Asuin Bangkokissa 4 vuotta ja nyt Chiang Maissa 2,5 vuotta, mutta täällä kaikki todella tervehtivät toisiaan Sawasdeen kanssa. Myös thaimaalaiset ystäväni keskenään
Todellakin, vaimoni Nicole on thaimaalainen, ja mielestäni on mukavaa, että kuulumme yhtäkkiä "korkeimpiin piireihin"…
Pitääkö paikkansa, jos asut maaseudulla ja olet matkalla, sinua tervehditään "Pai nai"? Jos esimerkiksi joku tietää, että olet jo matkalla kotiin, muuttuuko tämä tervehdys muotoon "Pai nai" maa"? molemmissa versioissa on enemmän kyse tervehdyksestä ja paljon vähemmän siitä, että tiedetään tarkalleen, minne olet menossa tai missä olet ollut. Vain kun käyt jonkun luona ja olet jo saapunut hänen kotiinsa tai esimerkiksi sovittuun kohtaamispaikkaan, haetaan Sawasdee.
Nykyään Thaimaassa ei enää tarvitse pakottaa länsimaista "sivilisaatiota". Se on laajalti tervetullut Thaimaassa. Coca Cola, KFC, Mac Donalds, keilahallit, elokuvateatterit, koko digitaalisesta rimramista ja joukkoviestinnästä puhumattakaan. Sarongit kaikkialla on korvattu mielikuvituksellisilla farkuilla. Kansainvälinen asu. Muovia kaikkialla Tina kaikkialla. Ja aamulla: Hyvää huomenta. Ilta Hyvää yötä. En osallistu. Thaimaassa menen vain nukkumaan kertomatta kenellekään.
On oltava erittäin varovainen, ettei Isanin maaseudun tavallista tervehdystä pidetä thaimaalaisena standardina, koska se ei ole sitä. Äläkä koskaan käytä näitä terveisiä Keski-Thaimaassa äläkä varmasti koskaan Bangkokin metropolissa, koska silloin sinut luokitellaan välittömästi maanviljelijäksi, eikä sinua enää pidetä hyvin koulutettuna.
Lisävinkki.
Keski-Thaimaassa ja Bangkokissa puhutaan vain peruskieltä eikä todellakaan Isanin murretta.
Khin Khao reuh yang ei yllätä minua ainakaan. Kun näkee, mitä thaimaalainen keskimäärin syö päivittäin, ihmettelee, miksi he eivät räjähtä valtavasti, kuten ranskalaisessa elokuvassa "La Grande Bouffe" Pai nai marissa? ihmiset epäilemättä ihmettelevät, missä ravintolassa söit. Pai naissa? Ajattelevatko ihmiset: Missä aiot syödä? Voinko seurata sinua?
Hyvä lihakauppa,
Kiitos mielenkiintoisista, ajatuksia herättävistä ja informatiivisista kommenteistasi. Sitä arvostetaan suuresti. Näin opimme jotain.
Yleisesti ottaen en usko, että sinun pitäisi mennä yli laidan niillä muutamalla sanalla, jotka tavallinen lomailija osaa.
Joskus näen amerikkalaisen kävelevän baariin, huutavan 'sawatdee krap' hyvin äänekkäästi, painottaen r-kirjainta ja sen p:tä rapussa, ja sitten huutavan mitä amerikkalaisimmalla tavalla: Kaksi olutta, kiitos! Ihan kuin hän olisi juhlinut ramadania kolme viikkoa.
Siitä ei vaikuta kukaan. Ja vaikka vihaan ranskaa ja ranskaa: C'est le ton qui fait la musique.
Aion vain kysyä huomenna baarissa, mitä he ajattelevat, kun kysyn, mistä he ovat kotoisin ja minne he ovat menossa.
Tino Kuis, en todellakaan halua oikaista sinua. Jos luulet niin, pahoitteluni. On totta, että jokainen thaimaalainen, mukaan lukien naapurit, joka tulee kotiini tai jonka tapaan kadulla, tervehtii minua aina, Sawatdee, eikä kukaan ole koskaan kysynyt minulta "Pai Nai?". Joskus teen sen itse, mutta sitten se, jolle sanon sen, suuttuu hieman.
Theo,
Arvostan todella sitä, kun ihmiset korjaavat tai täydentävät minua. Näet täällä reaktioista, että se on erilaista kaikkialla ja eri ihmisten välillä. Tietenkin sanon aina tuntemattomille, vanhuksille ja 'hyville' ihmisille "sawatdie tight". Läheisille tutuille, ystäville, perheelle jne. 'pai nai. Se on lämpimämpää, mikä vastaa meidän "hei, jätkä, minne olet menossa?" Tai "Roon, na" "Kuuma, sano!" jne.
Täällä etelässä on myös harvinaista tervehtiä toisiaan "paai naai" tai "kin khaaw leaaw"... Sawaddee Khap ja "sabaai dee maai" ovat yleisiä täällä. Joskus kuulen sen, mutta sitten vain vanhat ihmiset tervehtivät.
Noustessa ja nukkumaan mennessä ei yleensä ilmaista toivetta... ne ovat siellä aamulla ja illalla ne yhtäkkiä katoavat. Ennen tuntui minusta oudolta ja töykeältä, en enää, mutta itse sanon aina kun menen nukkumaan ja toivotan hyvää huomenta kun nousen, ainakin jos en ole ensimmäinen joka herää, mitä yleensä olen.
Chiang Maissa kokemukseni on samanlainen kuin Tinolla. Tervehdyksenä kuulen harvoin sawatdii, mutta usein pai nai/ pai nai maa ja myös kin kaaw ruu yang. Laajaa vastausta ei odoteta, mutta se voi olla avaus keskustelulle.
Jos on näkyvissä, että tulen torilta tai olen käynyt 7-11, suu arai käytetään myös tervehdyksenä, mitä olet ostanut? , sanoi. Silloinkin lyhyt reaktio riittää.
Ajattele, että kaikki riippuu jossain määrin siitä, mitä sillä alueella on tapana, ja erityisesti siitä, kuinka hyvin tai pinnallisesti tunnet kyseisen henkilön.
Luulen, että Tino halusi vain tehdä selväksi, että jonkun tervehtimiseen on muutakin kuin melko siistiä "Sawatdee".
Tarkalleen…….
Mikä on "tavallinen" vastaus kysymyksiin "Minne olet menossa?" Oletko jo syönyt.?
Vakiovastausta ei ole, koska ne eivät sinänsä ole kysymyksiä, joihin ihmiset todella haluavat vastauksen.
Se on enemmän toistensa tervehtiminen ja mahdollisesti keskustelun aloittaminen.
Kysymyksiä kysytään enemmän kohteliaisuudesta, koska se osoittaa kiinnostusta siihen, mitä henkilö tekee, aikoo tehdä tai on tehnyt.
(Voit tietysti kutsua sitä myös uteliaisuudeksi)
Joko aloitat keskustelun henkilön kanssa, joka kysyy sinulta tämän kysymyksen, mutta jos sinusta ei huvita tai sinulla ei ole aikaa, voit myös vain sanoa, minne olet menossa. Sen ei tarvitse olla todellinen päämääräsi, jos et halua sen olevan. Voi olla myös hyvin yleinen, kuten "Olen menossa bussiin, torille jne. Tuletko ruoasta vai aiotteko syödä jossain, voit tietysti myös sanoa sen.
Se on itse asiassa hyvin yksinkertaista: Pai Nai Ma tai lyhyesti sanottuna Pai Nai sanot läheisille ystäville ja tuttaville tai naapureille, kun tapaat toisensa, Sawasdee Krap/Ka, jota seuraa Wai, jonka sanot tuntemattomille tai ihmisille, joilla on "korkeampi" asema.
Sanot Kin Khao Leaw vain hyville ystäville ja tuttaville tai naapureille, ei koskaan tuntemattomille tai "korkeamman" aseman omaaville.
Ne ovat kohteliaisuuden muotoja, jotka eivät niinkään pyydä vastausta, voit kertoa totuuden tai antaa vain epämääräisen vastauksen, kuten siellä (pai ti noon tai pai noon tai ti noon lyhyesti) tai siis (ma ti keskipäivällä) ja siihen liittyy pään nyökkäys tai epämääräinen käden ele.
Vastaus kysymykseen Kin Khao Leaw (Reuh Yang) on Kin Leaw (jo syöty) tai Kin Yang tai vain Yang (ei vielä syöty)
Tee parhaasi, Linda
Vain lisäys Kin Khao Leaw'sta (Reuh Yang), sanot tämän vain aamulla, keskipäivän ja illan välillä ruokailuaikoina, nyt tiedän, että thaimaalaiset (voivat) syödä koko päivän, mutta on tapana tee se näinä päivinä, älä koko päivän aikana. Mutta on poikkeus, koska voit sanoa tämän tai sinulle kerrotaan, kun sinä tai joku syö "normaalien" ateriaaikojen ulkopuolella. Se on itse asiassa naamioitu kutsu liittyä kanssamme illalliselle.
Syö ne, hei Linda
Sitten meillä on myös Sabai Dee Mai (kohtelias hyville ystäville) tai Sabai Dee Mai Krap/Ka (kohteliaampi tuttaville tai naapureille) tai Sabai Dee Mai Na Krap/Ka (kohteliain) sanot vain ystäville, tutuille sinä en ole nähnyt vähään aikaan, joten ei tuntemattomille ja/tai ihmisille, joilla on "korkeampi" asema
Nyt luulen vihdoin ymmärtäneeni, miksi yksi huoneneidoista aina kysyy: "Minne menet?"