Thaimaa: "Massaturismi ja postimyyntimorsiamet"
Sivuhuomautuksessa – toisessa k(r)antissa voit lukea kaksi artikkelia Thaimaasta. Ensimmäinen koskee Thaimaan massaturismia, jonka otsikko on tarttuva: "Täysiruokittu hirviö vai lopullinen paratiisi?" ja toinen artikkeli käsittelee "postimyyntimorsiamia" Alankomaissa. Mielestäni aika vanha aihe, mutta no.
Se, että Thaimaa on turistien valtaama, käy ilmi luvuista, yli yhdeksästä miljoonasta vuonna 2008 arviolta XNUMX miljoonaan tänä vuonna. Vaikka Thaimaan kassa soi huomattavasti, noin kaksikymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta tulee turismista, artikkelin kirjoittajan mukaan tunnetulla kolikolla on myös toinen puoli: liian täynnä rantoja, saastumista, luonnontuhoja, rikollisuutta ja Thaimaan saarikulttuurin köyhtyminen.
Artikkeli sisältää myös valittavat ulkomaalaiset, mitä muuta voit odottaa. Ja arvasit sen: Thaimaa on liian kallis ja viisumisäännöt ovat liian tiukat. Joillekin tämä on syy lähteä naapurimaihin. Burmalla, Kambodžalla ja Vietnamilla on hyvät mahdollisuudet omaksua Thaimaan lippu, irlantilaisen ulkomaalaisen Barryn (66) mukaan. Voit lukea koko artikkelin täältä: dekantteken.nl/wereld/volgevreten-monster-of-ultiem-paradijs/
Postimyynti morsiamet
"Ympärilläni olevilla ihmisillä oli minulle varoituksen sanoja." Näin alkaa artikkeli, joka nostaa jälleen kerran tunnetut kliseet valokeilaan. Eef Peerdeman, 52-vuotias Assendelftistä, piti aina eksoottisista naisista, joten hän meni naimisiin thaimaalaisen Atsadan kanssa. Peerdeman on nyt ollut naimisissa yhdeksän vuotta, mutta hänen mukaansa kyseessä on lähinnä myrskyisä avioliitto: "Kommunikaatioongelmat ja (kulttuuriset) erot aiheuttavat riitoja."
Minusta tulee aina vähän kyyninen lukiessani tällaisia tarinoita. Kysy hollantilaisilta pariskunnilta avioliiton ongelmista ja kuulet täsmälleen saman asian: väärinkäsityksiä ja kommunikaatioongelmia. Sinun ei tarvitse mennä naimisiin eksoottisen naisen kanssa sen takia, rakas Eef.
Vaikka sivuhuomautuksen toista puolta voisi odottaa (hehän ovat ylpeitä siitä), vaimo Atsada ei saa puhua...
Haluatko lukea koko artikkelin? Voit tehdä sen täällä: dekantteken.nl/samenleving/ik-koos-een-vrouw-uit-thailand/
Ylisyönyt hirviö……………jopa thaimaalainen tyttöystäväni on samaa mieltä!
On aivan oikein, että sekasuhteessa voit hyvin nopeasti syyttää kulttuurieroista suhdeongelmien lähteenä. Mutta sinulla todellakin on se myös hollantilaisten parien kanssa.
Sekasuhteen suurin haittapuoli, varsinkin kun kumppanisi on muuttanut Alankomaihin ja asuu monta tuntia lentomatkan päässä, on väite, että hän on jättänyt koko perheensä taaksesi ja luopunut kaikesta. No, et voi koskaan vastustaa tätä väitettä kumppanisi silmissä.
Kyllä. Hän on luopunut paljon, mutta on myös saanut PALJON takaisin.
Huoletonta olemassaoloa, kaukana loputtomasta helteestä, kehitysmahdollisuudet, AOW-kertymä, eläke, maailman paras sairausvakuutus... ja voisin jatkaa näin hetken.
Jos vaimoni mieluummin olisi perheensä kanssa, sanon vain: Do ist das Bahnhof, liebchen.
Outoa, vaimoni ei koskaan käytä tuota argumenttia.
Hän ei koskaan valittaa olevansa kaukana perheestään.
Ymmärrämme yhä paremmin hollantia myös englanniksi.
Ehkä se kertoo jotain suhteestasi, varsinkin jos se sanotaan niin nopeasti, siellä on bahnhof.
Olen utelias tietämään, mitä Marginal Note -paperi tarkoitti, ja luin seuraavan
Tehtävä ja näkemys
Riippumaton emansipatorinen multimediaalusta (viikkolehti + kuukausilehti + verkkosivusto), joka pitää journalismin perusarvoja erittäin tärkeänä. Tarjoamme perusteellisia taustaartikkeleita ja mielipiteitä ja keskitymme ensisijaisesti hollantilaiseen yhteiskuntaan, erityisesti integraatioon, kulttuurienvälisyyteen, ekstremismiin, ihmisoikeuksiin ja vapauteen liittyviin kysymyksiin. Teemme tämän progressiivis-liberaalista elämännäkemyksestä, jossa on yhtäläinen etäisyys kaikkiin yhteiskunnan ryhmiin. Perusarvomme ovat: vapaa, rohkea, osallistava.
Erityisesti syvälliset taustaartikkelit ja mielipiteet kiinnittivät huomioni ja ihmettelin, mistä toimittaja Tieme Hermans on saanut kaiken Thaimaata koskevan viisautensa. Muuten hänen täytyy todella tehdä läksynsä uudelleen!
"väärinkäsitys ja viestintäongelmat". Vuodesta 1977 liiketoiminnasta ja vuodesta 1994 lähtien myös paljon yksityistä kokemusta thaimaalaisista. Uskallan väittää, että jos kulttuuritausta on erilainen ja jos kielen hienommat kohdat puuttuvat mielipide-erojen keskustelemiseksi, väärinkäsitysten ja siten repeämien mahdollisuus on paljon suurempi kuin suunnilleen saman taustan NLe:llä.
Thaimaan liikekumppanini ja Uni-koulutettu, sujuvasti englantia puhuva, on saanut aika paljon ymmärrystä tämän tyyppisistä väärinkäsityksistä ja siten erimielisyyksistä Hollannissa ja lähiseudulla.
Seuraavat asiat ovat tärkeitä hyvän kommunikoinnin ja ihmissuhteiden kannalta, kaikkein tärkeimmistä vähemmän tärkeisiin:
1 persoonallisuus: empatia, hyvä kuuntelu, anteeksianto jne.
2 suunnilleen sama tausta ammatin, iän ja koulutuksen suhteen
3 kieltä (myös viittomakieli sallittu)
4 vähiten tärkeää: kulttuuritausta
Jos 1, 2 ja 3 ovat oikein, 4:llä tuskin on väliä. Jos 1,2 ja 3 eivät ole oikein, niin syyttää 4, se on helpoin.
Tekijät 1, 2 ja 3 ovat välttämättömiä olemassa olevien kulttuurierojen voittamiseksi (ajattelu ja tekeminen monilla aloilla, rahan käsittelystä, perheen tärkeydestä, lasten kasvatuksesta, auktoriteetin hyväksymisestä vanhemmilta, esimiehiltä, poliitikoilta, miehen ja naisen roolista) mittasuhteet, joilla voit rakentaa onnellisen suhteen kumppanisi kanssa.
Miksi monikansalliset yritykset todella käyttäisivät miljardeja ulkomaalaisten johtajiensa kulttuurienväliseen koulutukseen (ennen heidän käyttöönottoaan), jos kyse on vain empatian lisäämisestä? Ovatko ne yritykset niin tyhmiä?
Kyllä, nuo yritykset ovat typeriä, Chris. He voisivat paremmin käyttää ne rahat muihin asioihin. Miksi? Koska yleiset kulttuuriset lausunnot eivät usein koske yksittäisiä tilanteita. Monikansallisten yritysten on opetettava työntekijöilleen yleisiä inhimillisiä hyveitä ja ominaisuuksia, kuten empatia, kyky kuunnella, kärsivällisyys, kiinnostuksen osoittaminen, kielen oppiminen jne. Tämä pätee kulttuurin sisällä ja kulttuurien välillä. Normaalit: Yksilölliset erot kulttuurin sisällä ovat suurempia kuin kulttuurien väliset erot. Hyvien henkilökohtaisten ominaisuuksien omaava johtaja pärjää hyvin myös toisessa kulttuurissa, vaikka hän siitä vähän tietäisi, ja huono pärjää huonosti myös omassa kulttuurissaan. Tietysti auttaa, jos tiedät jotain toisesta maasta ja ihmisistä, mutta se ei ole välttämätöntä eikä ratkaisevaa.
Ennen kuin aloin työskennellä lääkärinä Tansaniassa kolmeksi vuodeksi, isä, joka opetti meille kiswahilin kieltä, käski meitä unohtamaan kaiken, mitä olimme koskaan oppineet Afrikasta ja afrikkalaisista. Se estäisi meitä oppimasta, mitä todella tapahtuu, hän sanoi. Ja hän on oikeassa.
Ei, Tino, nuo yritykset EIVÄT ole tyhmiä. Ja tietysti he opettavat niille lähteville esimiehille mainitsemasi ominaisuudet. Ja tiedätkö miksi? Koska nämä ominaisuudet ovat merkityksettömiä tai heikosti kehittyneitä maassa, jossa ne toimivat. Ja tiedät, miksi he sitä kutsuvat: kulttuurierot.
Moderaattori: Tino ja Chris, lopeta chattailu. Tai jatka sähköpostitse.
Vain lisäys, Chris.
Se, mitä kirjoitin, koskee pääasiassa yksilöiden välisiä suhteita. Geert Hofstede, joka, kuten tiedätte, on laajasti tutkinut ja kuvaillut kulttuurisia ulottuvuuksia ja eroja, sanoo myös, että hänen kuvaustaan noista eroista EI pidä soveltaa yksilöihin, vaan vain suuriin ryhmiin. Olet siis oikeassa, että ihmiset, jotka ovat tekemisissä esimerkiksi suurten ryhmien kanssa yrityksissä ja kouluissa, hyötyvät suuresti kulttuurierojen tiedosta. Mutta väitän, että hyvät henkilökohtaiset ominaisuudet (kuuntelu, oppiminen, tarkkaavaisuus, liian nopea tuomitseminen jne.) ovat paljon tärkeämpiä.
”Tutkimus osoitti, että hollantilaisten ja kiinalaisten työntekijöiden välillä on edelleen suuria eroja kulttuuriarvoissa: valtaetäisyys, individualismi ja maskuliinisuus. Nämä tulokset ovat yhdenmukaisia Hofsteden tulosten kanssa. Suuri ero löytyy myös epävarmuuden välttämisestä, mutta tulos on päinvastainen kuin Hofsteden. Lisäksi kiinalaiset ja hollantilaiset näyttävät katsovan hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
https://thesis.eur.nl/pub/5993/Den%20Yeh.doc
ja jos haluat, voin etsiä sinulle muita tutkimuksia.
Rakas Tiina,
Kohdassa 2 minun piti hymyillä. Ilmeisesti kävelen Jomtienin ja Pattayan läpi väärässä paikassa väärään aikaan.
Ellei isoisä vie tyttärentytärtään kouluun!
555 Olet oikeassa, Louis. Ehkä ikä ei ole niin tärkeä. Isoisien ja lastenlasten välillä on erinomaiset suhteet, vaikka he olisivat eri kulttuureista.
Rakas Harry, olen saanut paljon yksityistä kokemusta Thaimaasta vuodesta 2008 lähtien häiden muodossa. Varmasti alussa kielen taidot, kuten sinä niitä kutsut, puuttuivat, mutta se ei koskaan estänyt vaimoani ja minua kertomasta tarkalleen, mikä oli vialla tai mikä heitä miellytti. Kuten kaikissa ihmissuhteissa, 3/4 vaihdetaan ulkonäön, asenteen ja sanomatta jättämisen kautta.
Jos yrität hieman uppoutua toisen ihmisen (minun tapauksessani Pol Potin sodan uhrin) kulttuuriin, pääset todella, ehdottomasti, vähintään yhtä pitkälle kuin olen aiemmissa suhteissani hollantilaisten naisten kanssa. Tai ehkä parempi, koska ristiriidat ovat niin paljon selvempiä.
Joten en todellakaan näe suurempaa mahdollisuutta eroon tai väärinkäsityksiin kuin länsimaisen naisen kanssa. Itse asiassa minulla ei ole koskaan ollut niin paljon ongelmia nykyisen vaimoni kanssa kuin aiempien kumppaneiden kanssa Hollannista, Englannista, Amerikasta, Espanjasta, Saksasta ja Kanadasta.
Juuri aasialaisille yhteistä alkuperäinen konfliktien välttämisen tarve tarjoaa laajan kasvualustan, jossa konfliktit voidaan hieroa pois ilman, että ne päätyvät katkeamiseen.
Olen täysin eri mieltä väitteestäsi!
Alankomaissa noin 40 prosenttia avioliitoista päättyy eroon. En ole sanonut "väärinkäsityksiä ja kommunikaatioongelmia" 100 %:n takuuksi epäonnistumisesta, mutta "väärinkäsitysten ja siten rikkoutumisen TODENNÄKÖISYYS on paljon suurempi kuin suunnilleen samasta ympäristöstä tulevalla NLe:llä".
Muistan edelleen erään thaimaalaisen naisen kommentin, kun hänen hollantilainen miehensä oli pois autosta muutaman vähemmän ystävällisen kommentin jälkeen: "Minulla ei ole vaihtoehtoa".
Muistatko sen konferenssisoittajan? "1/3 on eronnut, 1/3 elää onnellisina ja 1/3 ei uskalla." Toivon teille kaikille, että olette siinä puolivälissä 1/3.
Kuinka monta avioeroa on hollantilaisten ja Alankomaissa ja Thaimaassa asuvien thaimaalaisten välillä? Jos sinulla on vastaus SIIN, voit kommentoida kielteisesti minun.
https://www.siam-legal.com/legal_services/thailand-divorce.php Avioero – thaimaalainen ja ulkomaalainen
Thaimaan nopea altistuminen maailmalle kaupan ja matkailun kannalta on johtanut moniin avioliittoihin Thaimaan kansalaisten ja ulkomaalaisten välillä. Valitettavasti kulttuurien ja kielen väliset erot ovat kiristäneet joitain ihmissuhteita ja Thaimaan avioerosta on tullut näissä tapauksissa väistämätön.
Thaimaan avioeroprosentti jopa 39 %
https://www.bangkokpost.com/news/general/1376855/thai-divorce-rate-up-to-39-.
myös: https://www.stickmanbangkok.com/weekly-column/2014/11/the-challenges-of-thai-foreign-relationships/
Paras arvaukseni on, että luultavasti vain noin 20 % tuntemistani thaimaalaisista nais-/ulkomaalaissuhteista on todella onnistuneita, joissa jokainen kumppani on todella onnellinen. On olemassa muutamia yhteisiä piirteitä:
Yleensä odotukset ovat erilaisia. Hollantilainen mies haluaa hyvän harmonisen avioliiton, rakkauden, seksin. Raha on toissijaista. Thaimaan vaimolla on muita tavoitteita: 1 Tarjota taloudellista tukea perheelle ja tulevaisuus kaikille aiemmasta avioliitosta tuleville lapsille. 2 Trumpaa entisiä kyläläisiä superisolla talolla köyhässä kylässä. "Minä onnistuin", hän näyttää sanovan! Vaikka Piet ei todellakaan ole kaunein mies, hänellä on rahaa! Kaksi eri maailmaa! Onko se ristiriidassa? Suurimman osan ajasta! Joskus asiat menevät hyvin. Esimerkiksi jos Piet ei näytä liian huonolta ja appivanhemmat voivat elättää itseään hieman......